Harjoittelun aloittaminen part.2

VAROITUS! MIES AURINKOLASIT PÄÄSSÄ VALEHTELEE

Kuten lupasin, uusi osa liittyen saliharrastuksen aloittajille suunnaten. Viimeksi avasin hieman valmistautumista ja asennoitumista salille. Itse treenaamista en paljon kommentoinut ja tänään on vuorossa sitten sitä itse tekemistä. Lähdetään liikkeelle ihan yksinkertaisista ja yleisistä asioista. Voima korvaa tekniikan ja määrä laadun, eikö niin. Harmi vaan, että aloittaessa yksinkertaisesti on niin heikko, että on vaikea korvata tekniikkaa ja laatua. Muutaman vuoden jälkeen huomaakin, että ikinä ei tule olemaan tarpeeksi vahva.

Oletan, että omaat kohtuullisen peruskunnon, sali on uusi maailma sinulle ja olet pihalla kun lumiukko saliprofessorien jutellessa superkompensaatiosta, anabolisesta ikkunasta tai kyykkäämisestä, joka on ihan rakettitiedettä. Sulje korvasi kaikelta tältä ja keskity siihen ohjelmaan, jonka toivon mukaan kannat mukanasi tai edes muistat ulkoa. Jos ohjelmaa ei ole, luultavasti seuraavan tunnin tulet käyttämään perinteiseen amistreeniin. Toivon mukaan siellä on joku myös ohjaamassa oikeisiin suoritustekniikoihin tai kuvaat itse niitä ja opettelet aktiivisesti etsien tietoa ja kysellen.

Sulla nyt on se aloittelijan ohjelma (ei siis se Ronnie Colemanin ohjelma bodybuilding-lehdestä) siinä kourassas ja katsot ekaa liikettä, joka 99% todennäköisyydellä on penkki, kun kaikki sano et se tehään ekana viikossa ja onhan se jumalten liike. Ekana säädä ne telineet niin, että et joudu kurottamaan tankoa. Sit muutama perusjuttu asennosta:
1. Perse, yläselkä ja mielellään pää penkissä kiinni.
2. Jalat tukevasti maassa, mielellään kantapää kanssa
3. Vedä lavat yhteen/olkapäät taakse ja makaa niiden päällä
4. Rinta röyheänä
5. Oteleveys n. hartijan levyinen
5. ÄLÄ TEE RUNKKUPENKKIÄ

Okei nyt tiedät miten penkata, joten olet askeleen lähempänä salialfaksi pääsyä, mikä on kaiken tarkoitus. Penkin opeteltuasi huomaat ohjelmaan kuuluvan myös kyykyn ja maastavedon. Kaikki on puhunu, että kyykkääminen on ihan perseestä. No et tietenkään usko ja kyykkäät ekaa kertaa elämässäsi ja monessa tapauksessa viimeistä kertaa. Tässä pahimmat virheet joita voit tehdä jalkoja treenatessa:
-smith-kyykky (vielä pahempi pehmusteen kanssa)
-puoli- tai neljäsosa toistot
-järkyttävä  pomppu maastavedossa (enintään piikkaat itsesi lattian läpi)
-jalkatreenin skippaaminen (paitsi jos osaat piilottaa pienet jalkasi hyvin)
-lyhythihaisen paidan käyttö (ei pumppia, joten näytät entistä pienemmälle)

Noihin ollaan syyllistytty kaikki. Kukaan ei vaan myönnä sitä, en ainakaan minä. Tuossa siis ne minun mielestäni tärkeimmät liikkeet, voimanostoa kun harrastan. Kannattaa kuitenkin liittää treeneihin myös apuliikkeitä. Leuanveto, kulmasoutu, jalkaprässi, hack, vinopenkki, punnerrukset, vatsalihasliikkeet, pystäri yms. Liikkeitä on ihan tuhottomasti, mutta kannattaa keskittyä niihin "yksinkertaisiin". Ne siis vaikuttaa yksinkertasilta niin kauan, kun joku alkaa opettaa sitä liikettä. Kaikki menee ihan päin persettä ja joka viikko joku oman elämänsä personal trainer neuvoo pitämään niitä kyynärpäitä eri asennossa siinä ylätaljassa.

Älä siis haali liikaa liikkeitä ja pidä ne yksinkertaisena niin kehitystä alkaa tulla. Keskity muutenkin ihan peruspuurtamiseen, jolla kehität hyvän pohjan tulevaisuuden treenaamiselle. Jos haluat saavuttaa sen alfan aseman, täytyy sinun tehdä töitä sen eteen. Maaginen 100kg penkistä ei tule ihan itsekseen ja se 50cm hanska ei pelkällä hauiskäännöllä kasva. Pyydä ohjelmaa osaavalta ja puske itseäsi pikkuhilja eteenpäin siellä salilla. Muista myös seurata kehitystäsi salilla tiiviisti ja pyri nousujohteisuuteen eli lisää painoja tai toistoja pikkuhiljaa. Muista myös mainita kaikille siitä uudesta 50kg penkkienkasta facessa ja laittaa instaan kuvia itsestäsi salilla päivittäin, jotta kaikki tietävät sinun treenaavan ja voivat nauttia jumalallisista vatsalihaksistasi.

Tässä ihan pintaraapaisu itse treeniin. Paljon jäi sanomatta, mutta ne on asioita, jotka tulee sitten vastaan jokaisella. Onneks penkin nyt opitte. Onhan se tärkein liike hauiskäännön ohella. Vielä yhden osan kirjoitan tämän jatkoksi. Käsittelen kolmannessa osassa salietikettiä eli yleistä käyttäytymistä siellä. Salietiketti on elintärkeä sinulle aloittelijalle, jonka ne isot möröt halutessaan syövät palkkarin kanssa banaanin sijaan. Pidä nämä neuvot mielessäsi ja liity seuraamme ylittämään itsesi.

Harjoittelun aloittaminen part.1

Nyt kannattaa lukea, jos olet miettinyt salilla treenaamisen aloittamista. Listaan muutamia vinkkejä, yleisiä virheitä ja muita neuvoja, joista voi olla hyötyä siellä punttisalilla. Sitä ennen varoitan, että kaikkea ei kannata ottaa ihan kirjaimellisesti ja suosittelen suodattamaan asioita, kuten salillakin välillä joutuu. Aivan ensimmäisenä sanon, että älä aloita tammikuussa. Aloita ensiviikon maanantaina tai seuraavana, koska maanantai on ainoa päivä aloittaa salilla käyminen. Syy tähän selviää myöhemmin.

Sali itsessään on aloittelijalle vaativa ja vaarallinen ympäristö. Huippupetoja kaikkialla, vaarallista ja armahtamatonta rautaa ympärilläsi sekä säälimättömiä levytankoja valmiina tuhoamaan kaiken pehmeän ja sileän käsissäsi. Testosteronia on ilmassa niin paljon, että korvaushoitoa ei enää tarvittaisi mikäli kaikki kävisivät salilla. Tämä kaikki on totisinta totta, ellet käy jollain niistä selfiesaleista, jotka riistävät kaiken omistamasi ja tarjoavat tilalle vain heliumilla täytettyjä painoja ja pehmusteita kyykkytankoon.

Itse päätöksen tekeminen aloittamisesta ja salikortin hankkimisesta on helppoa. Sen huomaa jo siitä, miten moni kehuu omistavansa salikortin. Aloittaminen on sitten ihan oma maailmansa. Kuten aiemmin sanoin, aloita maanantaina. Maanantai on viikon ensimmäinen päivä ja tärkein. Mikäli silloin et saa otettua itseäsi niskasta kiinni, et saa koko loppuviikollakaan. Kaiken lisäksi maanantai on helpoin päivä aloittaa, koska on kansainvälinen rintapäivä ja kaikki tekevät penkkiä ja hauiskääntöä, jotka ovat ainoat tietämäsi liikkeet. Voit siis ekana päivänä olla stressaamatta siitä, mitä tekisit.

Kannattaa valita myös sopiva vaatetus. Tässä lista vaatteista, joita et missään nimessä voi käyttää ellet ole salialfa tai jossain tapauksissa nainen.
-trikoot (naisille ok)
-poolopaita (not even once)
-farkut (urheilufarkut meni muodista yläasteella, ryökäle)
-hihaton (vain alfoille)
-lyhyet shortsit (vain jos reisi lohkeaa)
Ota siis t-paita, pitkähihainen tai huppari ja lökärit tai verkkarit. Pääasia on mukavuus ja lämpö etenkin talvella. Lämpö ehkäisee vammoja ja lämmittely on helpompaa. Mukavat vaatteet tekevät treenaamisesta miellyttävämpää, kun ei hierrä tai purista liikaa.

Hommaa kaveri. Etsi joku harrastuksen parissa pyörivä heebo ja kysy neuvoja ihan perustekniikoihin. Etsi tai pyydä jokin aloittelijan ohjelma. Älä kuvittele olevasi ensimmäisen kuukauden jälkeen Ronnie Coleman ja yritä kyykätä 300kg samalla, kun olet alle 5% rasvoissa. Älä myöskään tee 500 toistoa hauista päivässä, vaikka Arnold niin olisi tehnyt joskus 40v sitten. Aloita ihan yksinkertaisista moninivelliikkeistä ja siitä perusvääntämisestä. Kehitystä tulee varmasti. Ole myös aktiivinen itse, äläkä luota siihen tyyppiin, jonka paidassa lukee "crossfit".

Nyt olet päässyt salille kello 17.00 maanantaina eikä ole tammikuu. Salikaverisi on odottanut sinua 1.5h, kun olet miettinyt miten et näyttäisi heikolle kaikkien niiden huippupetojen joukossa. Näytät heikolle kuitenkin, usko pois ja se tullaan kertomaan sinulle vähintään seuraavan vuoden ajan. Jos satut vielä olemaan pienikokoinen, et pääse tästä eroon ikinä ellei yhteistuloksesi ole yli 500kg, kröhöm kröhöm. Tartu siis kiinni tankoon ja ala taivuttaa sitä 20 kiloa, joka yrittää kaikin keinoin tuhota itsetuntosi ja murskata kehosi. Onneksi se voi tehdä vain ensimmäisen.

Älä välitä painojen vähyydestä ja siitä mitä muut nostavat. Keskity oman tekniikkasi parantamiseen ja itsesi vahvistamiseen. Kehitystä alkaa puolen vuoden sisällä tulla, kun jaksaa vain touhuta. Uskalla myös kysyä neuvoa ja kokeile asioita. Itseoppimista tämä on pitkälle. Nyt kun olet saanut ohjeet aloittamiseen. Muista myös lukea seuraava osa tästä, sillä tulossa on käytännön neuvoja tarkentaen itse aloittelijan treenaamista salilla.

Perse

Jokaselle on varmaan joskus tullut ns "ahaa"-kokemus. Eilen illalla taas jäin pähkäilemään mun nostotekniikoita, vahvuuksia ja heikkouksia. Katsoin vanhoja kuvaamiani videoita treeneistä ja viime vuoden kisoista. Sitten se välähti mieleen. PAKARA! Tää nyt tais olla kylläkin enemmän "perse"-kokemus.

Vaikka viime viikolla treenattuja pakaroitani kehuin, ne sattuu olemaan mun yks heikkouksista. Selkä ja takareidet ns. dominoi eli on vallitsevia lihaksia mulla ja ne on kehittyny, vaikka hauista vääntäs. No ei nyt ihan, mutta ne selkeästi aktivoituu mulla luonnollisemmin ja paremmin kuin pakarat ja etureidet. Tämä johtaa siihen, että rasitus pakaroilta siirtyy takareisille ja selkälihaksille, kun keho pyrkii tekemään työtä mahdollisimman tehokkaasti.

Maastavedossa tän huomaa, kun rasitusta jatketaan niin kauan, että selkä alkaa väsymään. Lantio jää huonoon asentoon, vedon olleessa polven yläpuolella ja kun selkälihakset ei jaksa enää kompensoida heikkoa kohtaa pakarassa, tulee mulle vedossa ns. kuollut kohta, jossa voimaa ei yhtäkkiä olekaan. Vaikka tuo loppuveto on mun vahvin kohta ollut vedossa, selän väsähtäessä siitä tuleekin heikoin, kun pakara ei ole toimittamassa tehtäväänsä eli työntämässä lantiota eteen.

Mutta tästä viisaampana täytyy ruveta harrastamaan tätä naisten rakastamaa "bootybuildingia". Täytyy rakentaa ensin hyvä hermotus lihaksille eristämällä niitä ja kohdistamalla rasitusta sinne nimenomaan, jotta lihas osaa sitten aktivoitua oikeassa paikassa ja voimantuotto olis optimaalinen koko takaosaston tehdessä töitä. Pikkuhiljaa töitä ja heikkouksista vahvuuksia tehden edetään.

8 päivää

Ei oo ihmisten hommaa tää volyymilla treenaaminen. 8 päivän kierto ja 8-12 treeniä siihen sullottuna kuulostaa ja tuntuu pahalle. Uni ja ruoka on maistunu aika hyvälle pelkästään treenin vuoksi. Sarjat on pidempiä ja treenit intensiivisempiä, joten energian kulutuskin on aika maksimaalinen, kun kahdesti päivään treenaa.

Tosiaan nyt on 8vko:n kova volyymikausi mulla. Koulunkin puolesta kerkeää treenata enemmän, joten päivään tulee se kaks treeniä. Koko kropan oon jaotellu neljään eri kertaan eli kahdessa päivässä tulee kerran treenattua läpi. Sitten vaihtuu seuraavaan 2 päivän kiertoon pääliikkeet esim. perinteinen veto, sumoon jne. Volyymi ja painot pysyy kutakuinkin samana, mutta apuliikkeet vaihtuvat. Mukaan myös fiiliksen mukaan kevyitä kiertoja.

8 päivää on tosiaan koko kierrolle aikana jolloin saan siihen yhdet kevyemmät treenit mahtumaan. Lepopäiviä tulee myös ihan kunnon ja olon mukaan 1-2 viikkossa. Näin alkuun on paikat aivan jäätävän kipeenä johtuen toistojen määrästä ja vaihtuvasta rasituksesta sekä sen jatkuvuudesta, mutta kuten ennenkin, se helpottaa vaan treenaamalla ja totuttelemalla. Ihmiskeholla kun on tapana tottua aikalailla kaikenlaiseen rasitukseen.

Ravinto on ollut taas erittäin proteiini ja hiilihydraattipainotteista ja tulee olemaan vielä kuukauden, jonka jälkee hiilarit vähenevät ja paino kaiken järjen mukaan laskee taas. Hiilihydraatin merkitys on erittäin tärkeä treenatessa tiheään ja kovaa. Energiaa on oltava jatkuvasti, jotta ylikunto vältetään. Sama asia proteiinin kanssa. Ne ovat kehon ensisijaisia rakennusaineita ja lihaskasvun kannalta ehdottomia. Niiden lisäksi aminohapot treenin aikana ehkäisevät lihaskatoa, mutta mulla treeni on niin lyhyitä, että ei tarvitse niitä käyttää ravintolisänä.

Vielä lyhyt esimerkki mun ekasta treenipäivästä ja ruoasta. Laitan pääliikkeiden painot ja sarjojen sekä toistojen määrät näkyviin. Apuliikkeissa 3-5 sarjaa yli kympin toistomäärillä.

Aamu: täysjyväleipää, kinkulla ja juustolla, raejuustoa ja lasi maitoa.

Treeni 1:
Kapea penkki 3x5*100, 2x10*80
Arnoldpress
Pushdown
Superina viparit ja olankohautus
Vatsat

Treenin jälkeen: palkkari, täysjyväleipä kinkulla ja juustolla

Lounas: Kanaa ja riisiä, iso lasi maitoa

Ennen treeniä: banaani ja tehonlisääjä

Treeni 2:
Perinteinen mave 2x8*130, 3x6*170
Superina julle ja polvenkoukistus
Selänojennukset
Pohkeet

Päivällinen: palkkari, lasagne ja lasi maitoa

Illallinen: täysjyväleipä tonnikalalla ja lasi maitoa.

Vähän pidempi ja tylsempi päivitys tällä kertaa, mutta laitetaan loppuun vielä mun tän vuoden kehityksestä pari kuvaa.

Kaks ylintä viime helmikuusta kisoihin ja alimmat n.2.5kk ennen kisoja

Vastapaino

Kuten salilla ahertaessakin, täytyy kaiken olla tasapainossa ja tangon molemmat puolet samassa lastissa. Sama pätee muuhunkin tekemiseen. Koulussa, töissä ja yleensä elämässä liian yksipuoleinen rasitus johtaa ongelmiin ja saattaa kaataa koko kelkan. Täytyy siis muistaa työn lisäksi rentoutua ja huoltaa itseään sekä muita.

Mulle se käytännössä meinaa tänä viikonloppuna iha konkreettista rentoutumista ja hetkeksi treenaamisen ja kilpailemisen unohtamista. Paljon hyvää ruokaa ja juomaa sekä ystävien ja läheisten kanssa olemista. Eilen oltiin Ursulan kanssa syömässä pitkästä aikaa kiinalaisessa, kun ulkona on vähän vaikea käydä syömässä pudottaessa painoa. Hyvää oli, vaikka ensimmäisenä vetäsin wasabia vähän nenään ja vedet tuli silmistä.

Sitten lähdettiin mummolaan saunomaan ja syömään herkkuja. Illalla tuli telkkarista Nuija ja tosi nuija 2, joka oli pakko katsoa. Härö ja hauska leffa. Tänään aamulla nopea selkähieronta ja hetki terveystiedon kertailua. Hyvin toiminut lihashuolto tällä viikolla, kun oli vain yksi hankala paikka selässä juuri siinä oikean lavan alla trapsissa ja leveän selkälihaksen välissä.

Huomenna sitten alkaa lyhyt peruskuntokausi, mutta se ei ole vielä tänään. Tämä päivä pitää vielä herkutella ja maata. Illalla, jos kävis näkemässä tuttuja ja ehkä pelais hetken, kun sitäkään ei oo pariin viikkoon kerenny tehä. Toiset tykkää lukea tai katsoa leffoja, mutta mulle pelit ajaa sitä samaa asiaa. Mutta nyt pitää mennä jatkamaan läskeilyä. Ens viikolla päivittelen treenien alkamisesta ja omasta ravitsemuksesta tätä syksyä ajatellen.

Paluu arkeen

Viikonloppu taas häämöttää. Ei ois kuin yksi päivä jäljellä tätä viikkoa ja siihen mahtuu yksi koekkin. Hitaasti edennyt mun aika, kun ei oo tullu treenattua. Pieniä tekniikkaharjotteita oon tehny ja harrastanu hieman funktionaalisempaa liikuntaa. Voltteja ja joogaa oon tällä viikolla harrastanu ja pariin otteeseen isää käyny treenaamassa salilla.

Viikonloppuna luvassa ois rentoutumista ja SM-kisoihin sotasuunnitelman tekemistä. Kahdesti päivään tulen treenaamaan seuraavat 6 viikkoa eli kovaa ja tavoitteellista treeniä tulossa. Sunnuntaina tosiaan on tarkoitus aloittaa taas kunhan saa eka paikat taas kuntoon. Niska on kettuillu ja oikealla trapsin alaosa. Liikkuvuuttaki pitäs saaha lantioon. Paljon paljon venyttelyä.

Sain uutta treenivarustettakin ja salikassi alkaa näyttää jo ihan urheilijan kassille. On tuliterää ranne- ja polvisidettä, vyötä, trikoota, slingshot, kyykkykengät ja vetoremmit. Tilasin tosiaan noi polvisiteet ja kyykkykengät tällä viikolla ja ihan pätevän tuntusta varustetta on. Betterbodiesin trikootki tuli siinä samalla ihan vaan, että naiset kadehtisivat treenattuja pakaroitani.

Ainiin meinas unohtua, että alkaahan mulla kirjotuksetki ens viikolla maanantaina. Terveystietoa ois ekana luvassa ja seuraavalla viikolla biologiaa. Kiirettä siis pitää ja se ei ihan hetkeen ole hellittämässä. Mutta täytyy pitää pää kasassa ja, jos hajoaa nii jesari korjaa. Kaikille hyvää loppuviikkoa, mää yritän saada itteni kursittua kasaan, että pääsee taas rautaa palvomaan.

Asiallinen paita. Nyt kaikki tilaamaan kattoja

Kasvun paikka

Italian retki on nyt ohi ja valehtelematta yhtään voin sanoa, että oli elämäni paras kokemus. Harvassa paikassa saa mahdollisuuden saada tärkeää ja arvokasta tietoutta sekä kokemuksia, kuten tällä matkalla olen saanut vain muutamassa päivässä. Nostaminen oli se pääasia miksi tänne lähdin ja ne tavoitteet, joihin kuului se sub-junioreiden EE maastavedossa. Sitä ei tällä kertaa saavutettu, mutta sain palkkana paljon muuta.

Kenties elämäni paras pitsa

Kisat alkoivat osaltani paremmin kuin hyvin. Aloituspaino 175kg ja toinen yritys 185kg olivat aivan paperia. Viimeinenkin 192.5kg oli yllättävän kevyt ja seuraaviin kisoihin voi lähteä jahtaamaan lisää kiloja. Penkki meni totuttuun tapaan aika paskasti kuntoon nähden. Ensimmäinen yritys 120kg oli todella kevyt, mutta tuli tuomarien kanssa ongelmia, kun menin penkkii takakautta. Toisessa yrityksessä 130kg, jonka piti vielä olla varma rauta, mutta rinta oli lämmön ja kyykyn takia aivan löysä, joten jäi kuolleeseen kulmaan. Maastavetoon lähtiessä sain taas todella hyvän tuntuman ja ensimmäinen 200kg tuntui kevyelle. Toisella 210kg horjahdin eteen, joten veto hylättiin, vaikka se tuli ylös. Viimeisellä lähdin sitä EE-romua hakemaan, kun veto hyvälle tuntui. Ehjä pari senttiä se nousi, mutta pakki oli jo ihan loppu siihen yritykseen.

En olis ikinä arvannu, miten paljon tulen tapaamaan tällä matkalla ihmisiä, joilla tietoa ja kokemusta on urheilussa tuplasti, mitä minulla ikävuosia. Olisi suuri virhe olla käyttämättä mahdollisuus keskustella näiden ihmisten kanssa ja saada itselleen pala sitä tietoutta, jonka he omaavat. En saanut neuvoja ainoastaan tähän lajiin, vaan ylipäänsä elämään. Kukaan ei toki voi mennä toista ihmistä neuvomaan miten pitäisi elää, koska jokainen on oman elämänsä herra. Johdattelua ja tukea toki tarvitsee jokainen ja se pätee myös urheiluun.

Joukkue jossa sain olla mukana oli kenties paras yhteisö, jossa olen ollut mukana, vaikka ikäero oli aika iso ja se ero kokemuksessa vielä suurempi. Kaikki olivat samalla asialla täällä ja samanhenkisiä ihmisiä, joten oli todella helppo päästä mukaan joukkoon. Mielelläni olisin vielä pitempään jutellut ja viettänyt aikaa heidän kanssaan. Todella suuret kiitokset koko joukkueelle kisoista, keskusteluista, vinkeistä ja tsemistä. Toivon todella, että näemme jatkossakin.

Nää kisat on ollu tähän mennessä vaativimmat mulle, kuten ekojen arvokisojen kuuluukin olla lajista riippumatta. On vaatinut erittäin paljon henkisiä- sekä fyysisiä voimavaroja valmentaa itse itsensä ja hoitaa asiat kisoja varten kuntoon. Tää reissu vahvisti mua enemmän henkisesti kuin mikään muu tähän mennessä. Vaikka kisa ei mennyt aivan odotusten mukaan, en voi väittää etten olisi enemmän voittanut kuin hävinnyt. Nyt on taas yks kynnys ylitetty ja parannettu itseään ja jatkossakin tulen parantamaan, tästä vain enemmän motivoituneena. Treeniä vaan ja täytyy antaa aikaa itselle.

Kaiken keskellä täytyy myös muistaa nauttia

Olen suuresti kiitollinen kaikille, joiden ansiosta oli ylipäänsä mahdollista lähteä tänne. Sponsorit ja muut rahalliset tukijat ovat tärkeitä tässä lajissa, kun ei omia tuloja ole, joilla lähteä kisaamaan. Kiitos Täsmähoidolle, Viitasaaren Rotareille, Lionsille, Viestille ja Viestin voimailijoille sekä Rakennuspalvelu Timo Hytöselle (appiukolle) ja Konepalvelu Tuomo Ruhaselle. Kiitokset myös kaikille tukijoille ja kannustajille, jotka jaksoitte seurata ja antaa tsemppiä. Iso kiitos myös Antille, mun huoltajalle, joka lähti kaveriks mulle tänne. Suuri kiitos myös itselleni, että jaksoin vääntää ja motivoida itse itseäni.

Kaikenkaikkiaan käteen tältä reissulta jäi avoimen sarjan lajikulta kyykyssä, toinen sija yhteistuloksessa, 405 wilksinpistettä ja kuvailematon määrä neuvoja. En kadu hetkeäkään tänne lähtemistä, vaikka se maastavedon mokaaminen vitutti ja vituttaa vieläki ihan suunnattomasti. Ja sen varmaan jokanen jolla joskus on ollu kovia tavotteita ymmärtää. Tästä kuitenkin motivoituneena seuraavaan kisaan jahtaamaan entistä kovempia tuloksia ja tärkeimpänä parantamaan itseäni nostajana.

Löysin myös auton itelleni

Kuulumiset Italiasta

Huomenta! Nyt on tosiaan kisat kisailtu ja nyt ei voi muuta kuin nauttia. Ei mennyt ihan odotusten mukaisesti, mutta kaikessa ei voi onnistua. Tuli pari helppoa virhettä ja kuumuus vaati veronsa. Hopeaa kuitenkin mukaani nappasin ja lajivoiton kyykystä, joten pakko olla onnellinen, vaikka eilen vielä vitutti. Illalla taas mentiin Suomen joukkueen kanssa syömään ja keskustelin paljonkin siinä yhden suomalaisen voimanoston legendan, Arto Hannolinin kanssa. Toki siinä tuli tutuksi muukin joukkue, joka oli aivan huikea ja mukavaa sakkia.

Eilen, kun aamu alkoi kävin ekana puntarilla. Paino meni helposti sarjan sisään ja varustetarkastuksista yms. päästiin vaivatta. Lämmittely paikat olivat tilavat ja sieltä oli nopea pääsy lavalle. Kuumuus kuitenkin tuntui ja se veti hieman kroppaa löysäksi, vaikka vettä ja ruokaa oli jatkuvasti hieman.

Kisat alkoivat kyykyllä, joka kulki kuin juna. Voimaa oli ja se tunne, kun 192.5kg tuli viimeisellä yrityksellä ja vastustajani briteistä ei saanut viimeistä yritystään ylös, oli sanoin kuvaamaton. Penkkiin lämmitellessä kaikki oli ok ja rauta oli kevyttä. Eka yritys oli helppo, mutta toiseen piti huomautuksen takia vaihtaa tekniikkaa ja kuten arvata saattaa ei siitä enää mitään tullut. 130 jäi tulematta osittain sen ja osittain kyykynkin takia. Kyykkyhän aina syö voimaa yläkropasta. Sitten tuli maastaveto. Rauta tuntui kevyelle ja aloitus 200kg oli aivan paperia. 210 oli myös kevyt nosto, mutta pieni horjahtaminen noston aikana pilasi noston, vaikka se tulikin ylös. Viimeiseen nostoon lähdin riskillä kokeilemaan alle 18v Euroopan ennätystä, mutta puhti loppui aivan täysin, vaikka mieli oli mukana ja olin päättänyt vetää sen, kun lavalle lähdin.

Kisa oli ensimmäinen arvokisani ja ulkomaankisani ja olen erittäin onnellinen, että tänne lähdin. Vaikka kaikki ei mennyt tavoitteiden mukaan, niin täytyy olla tyytyväinen suoritukseen. Epäonnistumiset vain kasvattavat motivaatiota ja virheistä opitaan. Heikkouksien huomaaminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää ja sain täällä erittäin paljon kehityksenkohteita sekä neuvoja tulevaa treeniä ajatellen. Se tietous ja kokemus, jota tällä porukalla on täytyy nyt hyödyntää, kun on mahdollisuus ja niin olen tehnyt.

Tänään reissu jatkuu ihan rentoutumisella ja syömisellä. Täytyy pienillä ostoksilla käydä ja ehkä mennä katsomaan, kun isot ukot nostavat. Hieno päivä edessä ja pari hienoa päivää takana. Mahtava ja avartava kokemus tämä reissu on ollut. Paljon hienoja ihmisiä matkanvarrella ja ei voi kuin nostaa hattua niille, jotka lajin parissa jaksavat toimia. Nyt jatkamme matkaa ja huomenna alkaa kotimatka. Kuvia tulee sit kotimaassa, kun täällä netti on täyttä paskaa, mut snapistä ja instasta löytää niitäkin välillä.

Kisaviikko

Näin se aika vaan menee. Äskön oli vielä puol vuotta aikaa treenata ja enää ei oo ku 3 päivää kisoihin. Painon vedättäminen on hyvällä mallilla ja laukut pakattu. Enää vaan lentolippujen tulostaminen ja matkavakuutuksen ottaminen jäljellä. Kuumotukset on aika kovat tässä vaiheessa, eikä meinaa uni tulla illalla.

Huomenna lähdetään Antin kanssa reissuun 12 aikaan yöllä ja keskiviikkona puol kasilta noustaan ilmaan. Videomatskua alkaa tulla heti linja-autoasemalta ihan videokameralla ja snapchatin välityksellä, joten käykää lisäämässä meikä snapissa käyttäjätunnuksella eetugains , jos haluatte seurata reissua. Myös instaan ja blogiin tulee materiaalia, joten olkaa valppaina.

Kisoja on mahdollista seurata myös ihan livestreamina epf:n sivuilta ja linkki on tuossa alhaalla. Meikän kisat alkaa n. klo 14 ja kestää klo 17 asti torstaina.

www.europowerlifting.org/results/2016/western-european-powerlifting-championships-2016.html

Siinä linkki tulossivulle ja sivun alalaidasta löytyy linkki itse streamiin.

Paino tänään oli 66.5kg eli oikeaan suuntaan ollaan menossa kovaa vauhtia. Sanotaanko, että aika kuiva ja tyhjä olo on tässä vaiheessa. Suuta kuivaa ja nälkä meinaa välillä iskeä. Oon nyt syöny tosi proteiini ja rasvapainotteisesti ja karsinu vaan rohkeesti sitä hiilaria, et ei enää varastoidu neste. Raejuustoa, lihaa, rahkaa, kanaa ja välipalana protskupatukoita on menny.

Mutta tässä tän päivän asiat. Käykää lisäämässä snapissa eetugains ja seuratkaa blogia tällä viikolla. Käyn tekee tänää yhen kevyen jumpan ja venyttelen kunnolla. Sit vaan lepoa ja ottamaan kisoja.