Sivut

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Matka kohti jumaluutta 2

Joskus 300 vuotta sitten muistaakseni kirjoittelin jotain kilpailun aloittamisesta. Välillä tulee näitä taukoja, mutta aina kannattaa aloittaa uudestaan ja jatkaa siitä mihin jäi. Missään nimessä ei saa kesken jättää mitään. Ei ainakaan lukiota abivuonna, vaikka kävi mielessä lähteä taustatanssijaksi Pete Parkkosen musiikkivideoille. Lahjoja olisi löytynyt siihenkin hommaan, mutta olisin tuntenut suurta syyllisyyttä taistelutovereideni hylkäämisestä ylioppilastutkintolautakunnan armoille. Nämä ajatukset ovat nyt kuitenkin kaikonneet, joten  nyt on aika jatkaa tätä pitkää matkaamme kohti jumalallisia voimia.

Kisatilanne on niitä jännittävimpiä asioita, joita urheilija voi kokea. Kannattaa ottaa siitä kaikki irti, koska jännitys on omiaan parantaman suorituskykyä hetkellisesti. Se voi kuitenkin myös lamauttaa. Siksi on tärkeää osata suunnata jännitys oikein. Itse tykkään lietsoa omaa jännitystäni edellisen päivän ja varsinkin ennen nostoja. Siten saa mukavan latauksen vaativia nostoja varten. Täytyy kuitenkin myöntää, että välillä saattaa lähteä lapasesta ja silloin tulee sanomista. Esimerkiksi Äänekoskella saattoi joku ruma sana kajahtaa epäonnistuneen vetoyrityksen jälkeen. Ei siis kannata olla liian impulsiivinen.

Ennen lavalle nousua täytyy kuitenkin huolehtia yhdestä suhteellisen tärkeästä asiasta kuten painosta. On ihan tosi hauskaa mennä puntarille ainoastaa tajuamaan, miks viime syksynä sopineet farkut on nyt räjähdyspisteessä. Ensimmäisiin kisoihin kannattaa sen takia valita sellainen painoluokka, johon ei tarvitse vetää painoa. Painon vetäminen ei ole vaikeaa, mutta se täytyy tehdä huolella ja ajan kanssa. Kun painosta ei tarvitse huolehtia, voi täysillä keskittyä nostamiseen. Puntarilla myös ilmoitetaan aloituspainot, joten ne kannattaa miettiä ennen koppiin astumista. Mulla se toisaalta ei varmaan kertaakaan oo toiminu. Melkein jokaisella kerralla oon tuomareille änkyttäny jotain muuta kuin oli tarkoitus ja samalla kuollu sisältä, kun en ymmärrä 200kg ja 300kg eroa.

Sitten se kaikkein tärkein onnistuneiden nostojen kannalta eli lämmittely. Ei missään nimessä kannata laiminlyödä lämmittelyitä varsinkaan kisoissa. Itse tykkään ennen raudan taivuttamista aukoa varsinkin lantion ja alaselän sekä reidet sopivasti hierontapallolla ja venyttelemällä.Samalla häiritsee muita kilpailijoita, kun jäävät ihailemaan mun esteettisiä lanneliikkeitä tai sitten oon vaan niiden tiellä siinä lattialla. Ei myöskään tarvitse väsyttää itseään turhan monella lämmittelysarjalla hirmuromuilla, kun nivelet ovat jo auki ja lihakset elastiset. Lämmittelyissä on myös paras mahdollisuus rakentaa itseluottamusta lavalle tai viilata aloituspainoja tarpeen tullen.

Tästä jatketaan vielä mun lempi asian eli syömisen kautta kilpailemisessa vittumaisimpaan asiaan eli  lavalla nostamiseen. Oon varmaan ainoa voimanostaja, joka rakastaa kisoissa käymistä, mutta vihaa lavalle menemistä. Pakko johtua siitä kävelymatkasta, joka on niiden painojen luokse. Täytyy ens kerralla kysyä levymiehiltä, jos ne tois painot vähän lähemmäs.


sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Vieläkö ootte siellä?

Hups. Tuli tämmöne kevyt 2kk tauko kirjottamisesta, kun ylioppilaskirjoitukset tosiaan veivät suurimman osan energiasta ja ajasta. Tai no moottoripyörä taisi viedä aikaa vielä vähän enemmän, mutta ainakin sai projektin lähes valmiiksi. Kirjotuksetkin kai meni ihan hyvin ja kolmen vuoden taival lukiossa sai lähes kunniallisen päätöksen.

Vaikka viimeset kaks kuukautta on ollu aika täynnä kaikenlaista tekemistä, on silti ehtinyt myös treenaamaan. Yhden kehonrakennus painotteisen volyymiohjelman oon kerenny reenailla loppuun. Paino on noussut sen aikana 74-75kg paikkeille ja sen mukana myös tuloskunto. Tekniikat ja liikkuvuus vedossa sekä kyykyssä on kokenu suuren muutoksen ja ens viikolla alotan uuden pk-ohjelman hieman pienemmällä volyymilla. Samalla täytyy hommata edes jonkinlainen kesäkunto ilman, että treenit kärsii painon pudotuksesta.

Treeneihin on mennyt aiempaa vähemmän aikaan. Moottoripyörään sen sijaan sitä uppos ihan kunnolla lukemisen ohessa. Uusi perä gixxeristä pienellä takarungot muokkauksella, uudelleen maalaus ja nätimmät etukatteet ovat jo valmiina. Enää perushuollot ajokautta varten, pyörä kasaan ja sen jälkeen enää kovaa ajoa. Saa ton raadon mitsubishin unohtaa hetkeks.



Vikat kirjoitukset mulla oli keskiviikkona ja nyt pitäis jotain tekemistä keksiä. Töihin ois ihan kiva päästä, mutta täytyy kehitellä joku plan B, jos käy huono tuuri. Varmaan täytyy leikkiä muutama kuukaus ammattiurheilijaa ja valmistautua uuteen kouluun. Fysioterapeutiksi tai hierojaksi haen tänä keväänä ja syksyllä toivon mukaan pääsee alottamaan. Siihen asti pitäs jotai muuta keksiä ku munien näppäilyä.

Ai niin ja eilen oli vuoden ensimmäinen voimanostokisa mulla Äänekoskella. Tuloksena alle 74kg sarjaan Suomen ennätys 575kg ja kyykyssä sekä vedossa omat ennätykset 200kg ja 245kg. Tästä jatketaan kohti syksyä. Kirjottaa yritän myös hieman ahkerammin nyt, kun ei muuta tekemistä ole. Muistakaa siis seurailla.