Pienellä paikkakunnalla treenaaminen

Pienillä paikkakunnilla monet asiat on eri tavalla kuin hieman suuremmissa kaupungeissa. Myös salit ja siellä treenaavat ihmiset ovat erilaisia, kun ihmisiä ja tilaa on vähemmän. Pienen ikäni olen Viitasaarella käynyt salilla, joten tiedän mistä puhun, kun kerron minkälaista on treenata pienellä paikkakunnalla. Tällaisella perseen kokoisella läntillä kaikki jo valmiiksi tuntevat toisensa ja salilla kävijät tuntevat vielä paremmin. Jokainen varmasti tunnistaa minutkin jo pelkästään hien hajun perusteella.

Tilan pienuudella on myös muita vaikutuksia. Salilla ei tarvitse olla kuin kaksi ihmistä, että täytyy jonottaa laitteisiin tai vuorottelemaan. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun minä penkkaan tynkäkäsilläni jonkun parimetrisen kanssa samalla penkillä. Tulee apuliikkeet siinä ohessa, kun veivaa telinekorkeuksia kakkosesta kutoseen ja tangossa on toista sataa kiloa romua. Viitasaaren salilla homma viedään ihan omiin ulottuvuuksiin, kun on kolme penkkiä ja kuus eri kokosta jätkää penkkaa yhellä penkillä.

Paras asia pienen paikkakunnan saleissa on se, että usein saa treenata aivan yksin, kunhan ei mene missään nimessä aamulla. Kahdeksan aikoihin, jos eksyy salille, siellä on mummojen satujumppakerho pystyssä. Ei hirveästi motivoi katsoa mummojen zumbaamista Matin ja Tepon tahtiin. Säälin iltavuorossa työskenteleviä. Yksin treenaamisessa on kuitenkin varjopuolensa, jos ei ole yhtä itsetuhoinen kuin minä ja ota ykkösiä ilman varmistajia. Varmistajan saaminen on tosiaan hieman hankalaa, kun salilla ei ole muita. Toisaalta kuolemanvaara motivoi kummasti ja kaiken kruunaa treenin lopuksi peilin edessä posettelu kaikessa rauhassa.

Pienille paikkakunnille kuuluvat aina kaikkien tuntemat henkilöt, jotka ovat pääseet ihmisten suosioon kummallisilla tavoillaan. Pienen paikkakunnan sali ei ole yhtään poikkeus vaan siellä näitä "kylähulluja" pääsee näkemään vielä useammin. He ovat salin tunnistettavampia ja legendaarismipia treenaajia, joiden läsnäolon huomaa lähes väkisin. Yksi esimerkki itseni lisäksi on meidän salin lankkupenkkimies. Kyseisen herran marssiessa salille jokainen tietää kaivaa salin nurkasta kakkosnelosen pätkän valmiiksi. Sitten kun kutsu käy ei vaihtoehtoja ole.

En tiedä muiden kuntien saleista, mutta Viitasaarella sali on lähes täydellinen aikakone 90- luvulle. Kun ovesta astuu sisään, ensimmäisenä näkee ajan kuluttamat laitteet ja kiekot. Täytyy kuitenkin muistaa, että todellinen kauneus on sisällä, koska vanhat laitteet toimivat kuin junan vessa. Kiekotkin ovat jo valmiiksi sen näköisiä, että niitä ei tarvitse sääliä yhtään. Voi siis aivan huoletta treenata miettimättä, että hajoavatko laitteet. Voisi sanoa, että laitteet ja kiekot on juuri sisäänajettu ja ovat nyt parhaassa käyttöiässä.

Pienellä salilla treenaamista ei voita mikään. Halpa hinta ja toimivat laitteet sekä tutut salillakävijät luovat kokonaisuuden jota ei voita mikään. Saa aivan rauhassa treenata hyvässä seurassa. Ja tänään muutenei tule uutta treenipäivyriä, mutta matkan jälkeen on tulossa lomakooste ja treenipäivyri samalla. Mutta nyt kohti Espanjaa.

Viikon parhaat uutiset!

Nyt on ihan mahdottoman hyviä uutisia koskien blogia ja sen tulevaisuutta. Sain tässä lähiaikoina facessa vinkin, että Hikipanta hakee uusia bloggaajia sivustolleen ja ajattelin huvikseni kokeilla, jos sattuisi käymään säkä. No tiistaina tuli sitten positiivinen tieto, että mut on valittu sivustolle uudeksi kirjoittajaksi ja, että voisin aloittaa julkaisemaan tekstejä siellä.. Nyt pitäis vaan profiilikuvia enää napsia sinne.

Lisää aika paljon motivaatiota kirjoittaa ja avaa mahdollisuuden tavoittaa suurempi yleisö, kun saa tällaisen tilaisuuden. Voin melkein jo luvata, että tulen kirjoittamaan vielä aktiivisemmin ja
panostamaan laatuun sekä ulkoasuun enemmän. Parhaassa tapauksessa tästä alkaa nyt uusi ura aukeamaan mulle, kunhan homma saa eka tuulta purjeisiinsa.

Ja vielä toinenkin iloinen asia on tapahtumassa tässä lähiaikoina. Nyt lauantaina lähden Espanjaan parin viikon lomalle Torremolinokseen. Samalla toki pitää treenata penkin EM-kisoihin, mutta suurimman osan ajasta taidan kuitenkin ottaa ihan rennosti hiekkarannalla ja kahviloissa. Pakkaushommia siis alkaa pukata. Toivottavasti siellä ei hirveen kylmä vaan oo, kun ei pilkkihaalari mahu kassiin.

No mutta reissusta saatte sit kuulla, kun sieltä tulen. Tietysti saatan jostain kuppilasta kirjotella ihan kiusallani, jos jaksan. Sen voin kuitenkin luvata varmaksi, että saan sen suomalaisen kateuden teistä irti, kun lämpömittari näyttää yli 30 varjossa ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta rantabaarin terassille, jolla nautin kylmää oluttani katsellen Välimerta.

Mutta joo. Tällä viikolla on ainakin yksi kirjoitus vielä tulossa ja treenipäivyrikin on tekeillään tubeen. Toivottavasti ne ehdin/jaksan puskea pihalle vielä tällä viikolla, koska ensi viikolla mulla ei oo nettiä eikä tietokonetta. Tästä on ihan hyvä jatkaa taas harjoituksia.

Saliparodiaa: kesäkunto

Kesä on jo pitkällä, mutta silti viimeiset epätoivoiset yrittää päästä kesäkuntoon. Ei oikein auta enää tässä vaiheessa, mutta ensi vuotta ajatellen on paras aika aloittaa nyt. Jos et kesäkuntoon päässyt tänä vuonna niin se kyllä onnistuu ensi vuonna kunhan malttaa jatkaa työntekoa aina sinne ensi kesäkuuhun asti ja mielellään sen jälkeenkin. Tämä kuitenkin koskee vain niitä, jotka kokevat tarvetta päästä rannalle keikistelemään bikineissä tai pullistelemaan speedoissa. Ilman tällaista motivaattoria on aivan turha edes yrittää. Treenaaminen loppuu yhtä nopeasti kuin alkoikin ellei ole olemassa ulkoista motivaation lähdettä kuten itsensä paljastaminen hyvällä itsetunnolla.

Nyt kannattaa lukea tarkkaan, jos olet sitä ihmistyyppiä, joka tuntee itsensä aina liian läskiksi ja haluaa edes kerran elämässään olla kunnossa. Hyvään kuntoon ei pääse pelkästään laihduttamalla. Tarvitaan jotain muutakin kuin luuta, jota esitellä naapurin tytöille tai pojille. Siksi on hyvä aloittaa kunnon "offseasonilla" ja pyrkiä kasvattamaan lihasmassaa mahdollisimman paljon ennen dieettiä. Ruokaa on siis syötävä paljon, mutta se ei riitä. Jos et halua diabetestä ja sepelvaltimotautia tai näyttää voimanostajalle, kannattaa treenata ahkerasti ja käyttää ravinnosta saatu energia hyödyksi. Kesällä se toki on vielä helppoa, mutta syksyllä kannattaa varoa kaamosmasennusta. Sen iskiessä suklaan kulutus voi nousta niin suureksi, että treenejä pitäisi olla kolmet päivässä.

Motivaatiota syömiseen ja treenaamiseeen kannattaa hakea youtubesta. Romanstisoidut videot bulkkaamisesta ja kovaa treenaamisesta toivon mukaan luovat illuusion helposta ja miellyttävästä touhusta. Tällainen pumpulissa eläminen voi tuoda juuri sen tarvittavan motivaation, joka auttaa jaksamaan elämässä. Ilman Ct Fletcherin motivoivia videoita viikon bulkkaamisen jälkeen tulet itkemään itsesi uneen joka ilta, kun katsot itseäsi peilistä ja etsit vatsalihaksiasi.

Offin aikana kannattaa aina haaveilla dieetistä ja siitä miten kireä on sen jälkeen. Varsinkin siinä vaiheessa, kun paino on noussut 15kg kuukaudessa. Vielä kannattaa uskotella itselleen, että on saanut 10kg puhdasta lihasmassaa ja loput 5kg nestettä. Valheessa eläminen luo uskoa tulevaan. Dieetillä sitten ehtii murehtimaan läskin määrästä. Kannattaa siis nauttia elämästä ja uskoa hyvään tulevaisuuteen, kun se on mahdollista. Dieetille siirryttäessä taas kannattaa tehdä päinvastoin ja miettiä kuinka paljon paremmin asiat ovat offilla.

Projektin lopussa kuitenkin kiitos seisoo. Revityt vatsalihakset ja säikeilevät pakarat kuorrutettuna itseruskettavalla kruunaavat kaiken sen työn, jonka on tehnyt. Viikon ajan saa nauttia täydellisestä kehostaan, kunnes iskee tyytymättömyys itseensä. Joka päivä mietit, että pohkeet ovat liian pienet tai selässä on liikaa läskiä ja penkkitulos on liian pieni. Tämä tyytymättömyyden tunne ajaa loputtomaan täydellisen kesäkunnon jahtaamiseen. Joka vuosi sama rumba ja aina tuntee olevansa yhtä lihava kuin aloittaessaan. Sitten ovat ne jotka tyytyvät siihen mitä ovat. He taas ajautuvat baariin nauttimaan työnsä tuloksista eivätkä edes huomaa kuinka kaljan mukana liukenee aivosolujen lisäksi saatu lihasmassa.

Kaikilla on toivoa päästä kuntoon, jos intohimoa ja motivaatiota riittää. Eihän se välttämätöntä ole, mutta eikö edes kerran elämässän voisi näyttää siltä, että voisi tanssia Hunkseissa tai osallistua bikinifitnessiin. Sitäpaitsi ei ole mitään parempaa kuin saada naapuri kateudesta vihreäksi, kun ottaa aurinkoa terassilla tai salin jälkeen tulee rannalle rinta ja kädet pumpissa. Eikä hommaa tarvitse ihan tosissaan ottaa vaan tehdä sen verran kun jaksaa. Liikunta on aina hyvästä ja omasta terveydestä huolehtimisen tulisi olla osa jokaisen elämää.