Sivut

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Lepo ja lihashuolto part.3

Fyysistä puolta on tähän mennessä käsitelty, mutta henkinen ja psyykkinen puoli ovat yhtä tärkeitä. Myös mieli vaatii lepoa ajoittain. Sitä lepoa saa lähtemällä salille tyhjentämään mielensä. Onko kuitenkin mahdollista, että salilla käynti alkaa hajottamaan mielenterveyttä? Taas yksi asia, jota jo esi-isämme ovat pohtineet. Nyt siihen saadaan vastaus.

Todelliset salialfat tulevat salille palvomaan rautaa joka päivä. Tämä ikuisuuksia jatkunut perinne on ulkopuolisissa aina herättänyt hämmästystä. Miksi kukaan haluaa rankan työpäivän päälle mennä rääkkäämään itseään? Vastaus on yhtä yksinkertainen, kuin oikean salialfan mieli. Salilla käyminen saa unohtamaan huolet ja pakottaa keskittymään vain siihen hetkeen, kun sadat kilot yrittävät murskata heiveröisen ruumiisi.

Salille tullaan puhdistautumaan henkisestä taakasta ja syntymään uudelleen. Kun rankan työpäivän jälkeen väsyneenä astut sisään jumalallisen ylväästä salin ovesta ja vedät ensimmäisen henkäyksesi, tunnet kuinka pyhä testosteroni virtaa sisääsi. Puhut yhteistä kieltä levytankojen ja kiekkojen kanssa. Mikään muu ei pyöri mielessäsi, kuin uusi penkkiennätys. Täydellinen puhdistuminen on tapahtunut ja olet saavuttanut henkisen pumpin.

Jos salille ei syystä tai toisesta pääse, henkinen hyvinvointi saa yhtä heiveröisen pohjan, kuin Amerikan tulevaisuus. Vierotusoireet alkavat lähes välittömästi. Levottomuus ja pahat ajatukset alkavat jo parissa päivässä. Yhtään ei helpota se, että iltaisin katsoo Ct Fletcherin motivaatiovideoita. Todelliselle salialfalle sali on yhtä välttämätön kuin ravinto ja vesi. Viikko ilman salia on yhtä vaarallista kuin ilman ruokaa. Keho alkaa kuihtua pois ja peilistä katsoo pelkkä haamu.


Pahin mahdollinen kohtalo on, että salilla käyminen alkaa vituttaa. Sitä ei ole pidetty edes mahdollisena, mutta olen henkilökohtaisesti todistanut sen todeksi. Kun treenaat jalkoja niin paljon, että salilla porukka ei enää kysy "Mikä päivä tänään?" vaan "Onko taas jalkapäivä?", voi todeta olevansa väärällä polulla. Kehitys on äärimmäistä kyykyssä ja maastavedossa, mutta traumatisoituminen on vaarana. Mahdollisuuksia on kuitenkin selvitä. Parasta on ottaa hieman etäisyyttä treenaamiseen ja vaikka pelata tai lukea pari viikkoa.


Muistakaa pitää huolta itsestänne myös henkisissä asioissa. Treenaaminen tai vaikka töiden teko helpottuu, kun tekee välillä jotain muuta. Rentoutuminen ja pieni nollaus on paikallaan joka päivä. Välillä kannattaa myös pitää taukoa, jotta kipinä tekemiseen säilyy.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti