Hyvää joulua!

Niin se joulu taas tuli nopeammin ku kerkes ajatellakkaan. Eilen alkoi myös parin viikon joululoma, joka kyllä tulee tarpeeseen. On sen verran noita projekteja tässä, että kerkee rauhassa niitä aloitella ja kerkee samalla lepäämäänkin.

Tekemistä tosiaan riittää, kun pitäis lukea kirjotuksiin vähän, tehdä tutkielmaa, rakentaa moottoripyörää, treenata ja tärkeimpänä levätä. Onneks on mukavan pitkä loma, joten kerkiää touhuta ihan tarpeeks.

Eilen jatkui mun Honda cbr:n projektointi. Uudemmasta Suzukin gsx-r:stä ostin takakatteet ja ne nyt sovitin takarunkoon. Hauskaa touhua, kun ei tarvii kiirehtiä ja saa ihan rauhassa suunnitella. Tänään vielä vähän jatkuu projekti ja huomenna jatkuukin treenit.

Hyvin lähti tosiaan uudella ohjelmalla treenitkin liikkelle jo ennen lomaa. Varustepenkki alkaa luonnistua, vaikka tuntuu ja näyttää vähän ilkeälle. Kyykkääminenki onnistu volyymilla ihan hyvin, kun teki treenin kahdessa osassa. Jostain syystä pakeni veri päästä niin piti jättää 5 setin jälkeen leikki kesken. Illalla sit kävin tekemässä treenin loppuun eikä ollut mitään ongelmaa.

Aattona voisi käydä tekemässä vielä vedon ja sitten keskittyä voimamahan rakentamiseen. Tähän mennessä paino noussut kisoista noin 4.5kg ja ylöspäin mennään yhä. Saa nähdä minkälainen sika tammikuussa onkaan. Saa joulukinkut sipasta omasta kankusta ens jouluks.
Hyvää joulua vielä kaikille ja lomaa, jos semmonen sattuu olemaan!

Palautuminen alkakoon

Nyt on tämä vuosi mun osalta taputeltu. Kaikki saavutettavissa oleva on saavutettu ja koulussakaan ei ole kuin yksi koe ensi viikolla. Viimeinkin saa keho ja mieli levätä hetken. Loman jälkeen sitten kirjotuksiin lukemaan ja valmistautumaan ekoihin varustepenkin SM-kisoihin.

Oli harvinaisen rankka vuosi, kun tavoitteet voimanoston puolella olivat kovat ja ekat kirjoituksetkin syksyllä. Pakko kuitenkin sanoa, että työ sai näin loppuvuodesta korkeimman mahdollisen arvon. Kahdet SM-kisat, joista molemmissa mitali kaulassa lähdettiin ja kaiken lisäksi toinen mitali tuli avoimessa luokassa. Kirjoituksissakin tavotteita paremmin tuli suoriuduttua.

Alla sitä kuuluissa asennetta, millä kilpailtiin.

Tänään vielä oli ne yhdet penkkikisat, jotka nostin paidalla. Ekaa kertaa nostin Titanin paidalla ja toista kertaa paidalla elämäni aikana. Kaiken lisäksi kipeänä olin koko viikon. Tulos oli ihan jees 145kg ottaen huomioon tän päivän kunnon. Hyvältä kuitenkin tuntu, vaikka nahka sai kyytiä

Hyvät kisat kaikkian oli ja Suomen tasolla huippu nostoja tänään oli nähtävissä. Palkintojakin jaettiin seuran puolesta, niille jotka Viestin ulkopuolelta tulivat nostamaan. Mahtavaa ois nähdä näitä seuran ulkopuolisia nostajia ihan Sm-kisoissa, koska siellä varmasti ois mahdollista pärjätä.

Lomaa kuitenkin olen odottanut enemmän kuin mitään ja varmasti on kaikki muutkin. Varmasti paras tunne maailmassa on vaan syödä herkkuja ja pelata tai ihan vaan maata paikallaan pari viikkoa. Sen lisäks pääsee välillä tekemään muutakin ainaisen raudan taivuttamisen sijaan. Mukava päästä jatkamaan moottoripyörä projektia. Täytyy myös käydä kiipeilemässä ja alottaa taas pienimuotoinen voimistelu.

Vielä iso kiitos kaikille, jotka olette seuranneet mun matkaa tänä vuonna. Kirjoittaminen tuo valtavan henkisen tuen, kun tietää jonkun myös seuraavan ja lukevan näitä juttuja. Tätä hommaa aion myös jatkaa ainaki ens vuonna ja toivottavasti myös lukijoita on. Mutta nyt on hyvä aika hetkeksi hengähtää.

Kesä tuli takaisin

Mukava päästä näin kylmänä ja pimeänä aikana takas kesäisempiin tunnelmiin. Kuten olin suunnitellut, kävin ottamassa suihkurusketuksen ja täytyy sanoa, että tähän vois tottua. Tasainen ja luonnollinen rusketus tuli. Ei siis mikään täysin musta eikä oranssi.

Kauneushoitola Pomanderilla tosiaan on tämmönen aikakone kesään. Tässä Isoaholla sijaitsee kyseinen paikka eli ei ollut edes pitkä matka mulla. Suosittelen käymään, jos tekee mieli muistella kesää talven keskellä.

Rusketuksen lisäksi tällä viikolla on vielä tulossa ne legendaariset salikisat Viitasaaren testosalilla. Kaikkien alfaurosten ja -naaraiden on ehdottomasti sinne tultava, koska näissä kisoissa katsotaan kuka on alfoin.

Itse nostan paidalla toista kertaa, joten kannattaa tulla kattomaan jo naurujen toivossa. Saa nähdä mitä siitäkin touhusta tulee. Kannattaa tulla myös senki takia, että näkee mun rusketuksen livenä. Mut tästä jatketaan. Nähdään lauantaina.

Yhteenveto

Vuosi ois taas kerran paketissa ja nyt saa kuukauden ainakin ottaa vaan rennosti. Oli kova urakka niin fyysisesti ja henkisesti. Lepo tulee nyt todella tarpeeseen, kun itse tehnyt kaiken alusta loppuun. Paljon on tullut opittua matkan aikana ja tutustuttua uusiin mahtaviin ihmisiin. Samalla on löytynyt paljon uusia kehityksen kohteita ja niitä ensi vuonna on hyvä lähteä parantamaan.

Viimeisin kisa oli siis klassisen voimanoston SM avoimessa 66kg sarjassa. Pronssia irtosi tällä kertaa ja hopeaakin yritettiin, mutta ei enää riittänyt 245 kiloon voimat. Kymmenen kiloa vähemmän olisi vielä tullut, mutta kilpakumppani sai vikan vedon ylös. Ei voinut muuta kuin yrittää loppuun asti. Tavoitteiden mukaan kuitenkin suoriuduin ja olen enemmän kuin tyytyväinen suoritukseen.

Täle vuodelle sen lisäksi on tullut nuorten sm-kultaa ja 4 SE tulosta. Ensimmäiset arvokisamitalitkin irtos Italiasta kultaisena ja hopeisena avoimesta 66kg sarjasta. Nyt enää yhdet salikisat ensi viikolla. Paljon siis tullut saavutettua tänä vuonna. Ehkä ensi vuonna mentäis hieman hiljempaa ja sais keskittyä peruskuntoon ja tekniikkaan.

Kisojen lisäksi ensi viikolla myös luvassa rusketusta. Saa nähä mitä tulee siitäki... Kunto kuitenkin on sen verran hyvä, että pitäähän se ikuistaa. Kuviakin julkaisen ja pieni vertailu on kohillaan vuoden alusta tähän päivään asti.

Tästä eteenpäin sitten alkaa mulla paitapenkkiin tutustuminen. Kisapaita ois nyt hakusessa ja siinä täytyykin sit ihan ammattilaisten puoleen kääntyä. Saa nähdä miten käy, kun astuu varusteiden ihmeelliseen maailmaan. Kerran oon paitaa kokeillut ja pakko myöntää, että vei mukanaan täysin.

Siinäpä ois lyhyt kertaus tästä vuodesta ja vähän osviittaa tulevasta. Nyt pitää keskittyä moottoripyörän projektoimiseen ja penkkipunnerrukseen. Ens viikolla siis vielä salikisat, jonne saa tulla katsomaan ja nostamaan kaikki pienellä osallistumismaksulla. Siellä nähdään!

Viikko Sotkamoon

Ja taas kerran näissä samoissa merkeissä. Kisoihin mennään kovaa kyytiä ja kunto yrittää ainakin nousta. Penkki ja veto tuntuu kulkevan hyvin, mutta kyykky takkuilee jumisen kyljen takia. Nopeustreenejä oon tehnyt pari viikkoa ja se on ainakin vedossa ja penkissä tuottanut tulosta. Viikonlopun hieronta kylläkin vähän hidasti, mutta äkkiä sen saman herkkyyden sai takas.

Viime viikolla oli viimeiset oikeasti raskaat treenit ja hieronta sen kierron jälkeen. Paikat aukes erittäin hyvin ja nyt loppu aika meneekin ihan keventämällä. Helppoja ykkösiä oon tälläkin viikolla ottanu, jotta tuntuma ei häviä isompaan romuun, mutta nyt ei enää saa tulla paikat kipeeks. Pääasiassa sarjat on ollu 60% raudalla teräviä kolmosia tai kakkosia.

Paino mulla on nyt aika hyvällä mallilla. Jossain 67.5 tuntumassa mennään, joten ei ole iso homma vetää ens viikolla. Luultavasti saa syödä kisapäivänä aika hyvin, jos ei ihmeitä tapahdu. Nestettä pyrin silti välttämään puntariin asti, koska siitä tulee nopeiten painoa. Sen kuitenki saa imeytymään suht nopeasti, jos kehossa on suolaa ja hiilaria jo valmiiksi tankattuna. Lisäks ostin vielä nopeaa hiilihydraattia meidän seuralta. Kyseessä on M-nutritionin Osmopure ja pakkaa aika hyvin nestettä sekä antaa energiaa. Kisoissa sit nähdään todellinen hyöty.

Uusia harrastuksiakin tässä sain tai löysin uudestaan. Viime viikolla lauantaina oltiin porukalla boulderoimassa Jyväskylässä ja se tais olla rakkautta ensisilmäyksellä tai oikeastaan kiipeämisellä. Kyseessä siis seinäkiipeily ilman varusteita. Kengät ja mankkaa käsissä, ei ole mitään ylimäärästä. Toki alla oli iso patja, jos sattu putoamaan. Se siis oli ihan uutta mulle. Eilen taas tuli Dishonoredin toinen osa viimein. Aivan mahtava peli kyseessä ja pakko sanoa, että kisojen jälkeen tai jo ensi viikolla musta ei kuulla mitään, kun uppoudun Dishonoredin salaperäiseen maailmaan.

Vielä siis tasan viikko pitäisi kärvistellä ja sitten mennään metsästämään isojen ukkojen päänahkoja avoimeen luokkaan. Hyvin jos menee, niin mitali on mahdollista sieltä saada. Kaikki tsemi tulee tarpeeseen ensi perjantaina. Mutta nyt ehkä vähäksi aikaa pelaamaan.

Minun motivaationi

Toiset pitävät kisoissa hauskaa, mutta minä en. Minulle treenaaminen on se kiva osa. Viihdyn salilla ja käyn purkamassa paineita siellä sekä testaamassa itseäni. Kisoihin en mene pitämään hauskaa. En edes tykkää kisaamisesta. Menen kuitenkin lunastamaan kisoista haluamani ja rakastan sitä tunnetta, kun se on ohi.

En ole ikinä osannut ottaa mielenkiintoni kohteita rennosti. Jos teen jotain puolivillaisesti, voi todeta sen olevan kiinnostukseni ulkopuolella. Urheilu ja fyysinen suorituskyky ovat olleet lapsesta asti tiiviisti mukanani. Ala-asteella halusin olla hyvä leuanvedossa ja aloitin päivittäisen leuanvedon harjoittelun. Viidennellä luokalla vedin leukoja 15 ja 20 leuan raja meni rikki ennen yläastetta.

Kilpailemaan en kuitenkaan ole tähän mennessä lähtenyt leuanvedossa, vaikka ajatus siitä on muhinut. Sen sijaan voimapunnerruksessa aloitin virallisesti kisaamaan 2014 syksyllä, jolloin aloitin myös urani voimanostajana. Ennen ensimmäistä kisaani olin harjoitellut penkkipunnerrusta 2 vuotta. Hyvät pohjat oli luonut reilu kahden vuoden nyrkkeily ja potkunyrkkeily harrastuksena jo ennen penkkipunnerrusta.

Silloinen nyrkkeilyvalmentajamme vahvisti 12-vuotiaan lapsen mielessä ajatusta kovan työn tärkeydestä tavotteiden saavuttamisessa. Harjoittelin kotona peilin edessä, lenkkeilin, söin niin paljon kuin napa veti ja harjoittelin kehonpainolla sekä kävin salilla. Ei hajuakaan treeniohjelmista. Valmentajakin oli vain nyrkkeilysalilla. Asiat kuin vahingossa menivät oikein ja fyysinen suorituskykyni nousi kohisten. Kehitys oli koukuttavaa ja harjoittelu jatkui entistä kovemmin.


Asiat kuitenkin tuppaavat menemään välillä päin persettä. Oikea polvi tulehtui pahasti nivelreuman takia. Ensin jäi potkunyrkkeily, sitten juokseminen ei onnistunut ja kunnon laskiessa into nyrkkeillä laantui. Kesä meni menojaan ja kahdeksannen luokan alussa päätin aloittaa salin, jotta kunto säilyisi edes jotenkin. Otin mallia muista saliohjelmista ja muokkasin itselleni polvea kuntouttavan ja peruskuntoa ylläpitävän ohjelman.

Kesti vain muutaman kuukauden, kun penkkipunnerrus ja varsinkin lisäpainoleuanveto koukuttivat. Peruskunnon kohottaminen oli muuttunut tavoitteelliseksi urheiluksi. Tekniikkaa hiottiin aluksi isän kanssa ja internetin ihmeellisestä maailmasta mallia ottaen. Selittää osaltaa mun hieman persoonallisempaa tekniikkaa, joka on mulla toiminut kuin junan vessa.

Leuanveto oli toinen kovasti harjoittelemani laji ja seiskan kuntotestien 23 toistoa muuttui 9.luokalle mennessä 31 toistoon ja saavutin pitkän ajan tavoitteeni, leuanvedon yhdellä kädellä. Lisäpainoja taisin vetää silloin reilu 35kg. Pikkuhiljaa polvi alkoi myös mahdollistaa maastavedon, joka kuntoutti jalkaa kovasti. Lopulta mukaan tuli myös kyykky aluksi boxille ja pikkuhiljaa syvään. Viimein 2014 uskaltauduin salikisoihin Äänekoskelle ja suoriuduin tuloksilla 140, 110 ja 180.

Tästä syttyi kipinä kilpailla. Tajusin viimein pärjääväni ja minulla oli käsissäni kaikki mahdollisuudet menestyä. Kävin kahdet voimapunnerruskisat ja yhdet voimanostokisat sinä syksynä. Seuraavana vuonna ylitin itseni ja nappasin M17 -66kg sarjan Suomen mestaruuden sekä 4 SE:tä. Missasin tämän jälkeen kahdet arvokisat, mutta lopulta sain haluamani tänä syksynä Italiassa.

Jokaisessa kisassa olen antanut kaikkeni. Kuten lapsena nyrkkeillessä opin, ikinä en ole lähtenyt häviämään. Lähes jokaiseen kisaan olen myös pakottanut itseni, koska olen halunnut todistaa itselleni pärjääväni ja pystyväni ylittämään itseni. Joka kerta matka kisoihin on ollut täynnä kipua, jonka voisi välttää ottamalla löysemmin. Se vaan ei sovi minulle.

Tuottaa tuskaa mennä nostamaan tietäen, että tulos ei ole hyvä. Siksi teen aina kaikkeni ja yritän niin kauan kunnes onnistun. On itse koettava se keveys, jonka onnistuminen saa aikaan uuvuttavan työn jälkeen. Sitä tunnetta jää aina ikävöimään ja se saa monet kisaamaan aina uudelleen. Minut saa kisaamaan kuitenki epäonnistuminen ja halu olla parempi, kuin viimeksi.

Mikään ei ole yhtä perseestä, kuin epäonnistua kaiken panostamisen jälkeen. Tuntuu kuin kaikki työ valuisi hukkaan. Kuitenkin epäonnistumisesta jää halu todistaa pystyväni parempaan. Mikään muu ei motivoi paremmin, kuin epäonnistuminen. Luonteelleni on vain mahdotonta sulattaa täydellinen tappio.

Kisaan siis, koska haluan olla aina parempi. Varmasti moni urheilija jakaa saman ajatuksen. Motivaatio kisata tulee myös tunteesta, että voin pärjätä ja voittaa jotain. En pidä kisojen tuottamasta paineesta, mutta se on siedettävä saavuttaakseen jotain. Pidän kisoissa vain niiden loppumisesta, mutta treenaamisessa pidän sen loputtomuudesta. Kaikki aikaisemmat kokemukset ovat vaikuttaneet nykyiseen motivaatiooni ja tulevat vaikuttamaan.

On hyvä palata joskus aivan alkuun. Minua motivoivat erilaiset asiat treenaamaan ja kilpailemaan. Sisäinen maailmani on kuitenkin pääroolissa molemmissa. Olen aina motivoinut itseäni ja luonut sen mikä nyt tuottaa haluni olla parempi. Itsestä sen täytyy lähteä, mutta myös muiden tuki on joskus tarpeen.

Palkkapäivä

Paha saa palkkansa. Ainakin lauantaina Lohjalla sai. 3 SE tulosta, Suomen mestaruus ja parhaat wilksin pisteet alle 20-vuotiaissa kohottavat kummasti itsetuntoa ennen Sotkamon viimeistä taistelukenttää. Itsevarmuus ja omaan tekemiseen luottaminen ovat tässä lajissa ensisijaisen tärkeitä. Rauta ei kysy päivän vointia, mutta varmasti rankaisee, jos olo on huono.

Lähtökohdat nuorten SM-kisoja ajatelleen olivat aika surkeat. Nopea painon vedätys ja kovat treenit vielä samalla viikolla eivät yleensä paranna tulosta, mutta tällä kertaa riitti parin päivän lepo tuomaan parhaan kunnon esille. En todellakaan odottanut tällaista tulosta, mutta välillä tulee kivoja yllätyksiä.

Kyykky lähti liikkeelle oletetusti eli pehmeästi. Keskikroppa ei ottanut painetta ja jalat oli ihan spagettia. 185kg sain toisella ja jätin vikan yrityksen käyttämättä, jotta kerkeää syödä ja levätä ennen penkkiä. Se todella kannatti, sillä lihasten kerättyä painetta myös itseluottamus kasvoi jatkuvasti. Aloituksen (120,5kg) jälkeen tiesin, että tänään isketään. Ja niin 130kg tuli vikalla yrityksellä ylös. Edellinen SE parani 10kg.

Maastavedossa lähdin sitten ottamaan revanssia itsestäni Italian epäonnistumisen jälkeen. Halusin sen Suomen ennätyksen ja epävirallisen Euroopan ennätyksen, jonka olin luvannut itselleni. Ei siihen vaihtoehtoja jäänyt ja viimeiseen oli sitä yritettävä. Raudan määrä oli 222kg, mutta ei se siltä tuntunut. Harvoin saa nauttia niin hyvästä vetokunnosta ja vielä harvemmin sen saa hyödynnettyä. Tällä kertaa se onnistui.

Kaiken penkin ja maastavedon Suomen ennätysten lisäksi yhteistuloksen SE parani 18kg eli 537 kiloon. Parhaat wilksit olivat vielä kirsikka kakun päälle. Hyvillä mielin sai kisan jälkeen mennä huoltsikalle syömään pekonihampurilaisen. Tänäänki vielä pitää syödä hyvin, mutta maanantaina jatkuu urakka. Lepoa kylläkin tulee pari päivää, mutta rasvaa pitäis polttaa vielä vähän, jotta ei tarviis vetää painoa Sotkamossa niin paljon.

Kolmen viikon päästä on siis avoimen luokan SM-kisat ja siellä on tän vuoden paras mahdollisuus kerätä työn tulokset. Sen jälkeen alkaa vähän pitempi urakka varsinkin kyykyn ja vedon parissa. Keskikroppaan kuulema pitää saada lisää tavaraa. En oo ihan varma meinasko ne, et lihasta vai jotai muuta. Kaljalla kuulema saa aika hyvi massaa sille alueelle, mutta en tiiä haluanko luopua mun seksikkäästä ja naisellisen kapeasta vyötäröstä. Mutta tästä jatketaan eteenpäin.

Viikon kuulumiset ja livelähetys

Täällä taas kerran kuumottelen kisoja ja yritän painoa pudottaa sarjan sisään. Ylihuomenna on siis Lohjalla nuorten SM-kisat. Valmistautuminen tällä kertaa on aika hataralla pohjalla ja vähän vituttaakin lähteä kisaamaan. Yritän nyt keskittää voimat Sotkamon avoimeen SM-kisaan, joten ei hirveen suuria odotuksia ole Lohjalle.

Viime viikolla aloitin vasta totuttamaan hermostoa isompaan romuun ajatelleen Sotkamon kisoja ja nuorten SM-kisat menee täydellisenä treeninä niitä varten. Tällä viikolla oon kerenny 3 treeniä tehdä, mutta lepään kuitenkin pari päivää. Tuurissaan sattuu kova kunto lauantaille. Parempi tilaisuus on kuitenkin vielä tulossa eikä ole vaaraa ylikunnosta, kun ei tarvii moneen kisaan panostaa täysillä.

Pari vastoinkäymistäkin on mahtunut tän viikon treeneihin. Keskivartalo meni alkuviikosta pehmeeks, joten aika maltillisesti nyt lähen Lohjalla aloittamaan. Kylki on ihan jumissa ja aika kipee, mutta toivottavasti lämmittely ja venyttely pelastaa. Sitten sain kokea kantapään kautta, että älä pidä kyykätessä red bullin paitaa. Anto nimittäin siivet 150kg:lle ja meinas ranne taittua, kun ei pysyny tanko enää kyydissä.

Semmone kevyt vitutus tän viikon jäliltä eikä painon pudottaminen yhtään helpota. Semmone 1.5kg on vedätettävää vielä. Positiivista on se, että vitutus antaa vaa voimaa nostoihin. Täysillä vedän kuten salillaki ja yritän oman ennätykseni tehä. Sitten sunnuntaina voi vähän palkita itseään ja maanantaina jatkaa treenejä kohti Sotkamoa.

Ainiin, kisoja voi seurata ihan livenä tubesta lauantaina. Kahdelta alkaa mun kisat sillon ja ihan livenä pääsee jännittämään. Linkki tossa alla.

https://www.youtube.com/watch?v=nHCW8M7Qbbo

Lepo ja lihashuolto part.3

Fyysistä puolta on tähän mennessä käsitelty, mutta henkinen ja psyykkinen puoli ovat yhtä tärkeitä. Myös mieli vaatii lepoa ajoittain. Sitä lepoa saa lähtemällä salille tyhjentämään mielensä. Onko kuitenkin mahdollista, että salilla käynti alkaa hajottamaan mielenterveyttä? Taas yksi asia, jota jo esi-isämme ovat pohtineet. Nyt siihen saadaan vastaus.

Todelliset salialfat tulevat salille palvomaan rautaa joka päivä. Tämä ikuisuuksia jatkunut perinne on ulkopuolisissa aina herättänyt hämmästystä. Miksi kukaan haluaa rankan työpäivän päälle mennä rääkkäämään itseään? Vastaus on yhtä yksinkertainen, kuin oikean salialfan mieli. Salilla käyminen saa unohtamaan huolet ja pakottaa keskittymään vain siihen hetkeen, kun sadat kilot yrittävät murskata heiveröisen ruumiisi.

Salille tullaan puhdistautumaan henkisestä taakasta ja syntymään uudelleen. Kun rankan työpäivän jälkeen väsyneenä astut sisään jumalallisen ylväästä salin ovesta ja vedät ensimmäisen henkäyksesi, tunnet kuinka pyhä testosteroni virtaa sisääsi. Puhut yhteistä kieltä levytankojen ja kiekkojen kanssa. Mikään muu ei pyöri mielessäsi, kuin uusi penkkiennätys. Täydellinen puhdistuminen on tapahtunut ja olet saavuttanut henkisen pumpin.

Jos salille ei syystä tai toisesta pääse, henkinen hyvinvointi saa yhtä heiveröisen pohjan, kuin Amerikan tulevaisuus. Vierotusoireet alkavat lähes välittömästi. Levottomuus ja pahat ajatukset alkavat jo parissa päivässä. Yhtään ei helpota se, että iltaisin katsoo Ct Fletcherin motivaatiovideoita. Todelliselle salialfalle sali on yhtä välttämätön kuin ravinto ja vesi. Viikko ilman salia on yhtä vaarallista kuin ilman ruokaa. Keho alkaa kuihtua pois ja peilistä katsoo pelkkä haamu.

Pahin mahdollinen kohtalo on, että salilla käyminen alkaa vituttaa. Sitä ei ole pidetty edes mahdollisena, mutta olen henkilökohtaisesti todistanut sen todeksi. Kun treenaat jalkoja niin paljon, että salilla porukka ei enää kysy "Mikä päivä tänään?" vaan "Onko taas jalkapäivä?", voi todeta olevansa väärällä polulla. Kehitys on äärimmäistä kyykyssä ja maastavedossa, mutta traumatisoituminen on vaarana. Mahdollisuuksia on kuitenkin selvitä. Parasta on ottaa hieman etäisyyttä treenaamiseen ja vaikka pelata tai lukea pari viikkoa.

Muistakaa pitää huolta itsestänne myös henkisissä asioissa. Treenaaminen tai vaikka töiden teko helpottuu, kun tekee välillä jotain muuta. Rentoutuminen ja pieni nollaus on paikallaan joka päivä. Välillä kannattaa myös pitää taukoa, jotta kipinä tekemiseen säilyy.

Paluu Italiaan

Viimein se on valmis. Kuvauksellista mestarityötä ja huippuunsa viilattua editointia nyt tubessa. Käykää katsomassa mun video Italiasta, jotta työ ei ollut turhaa. Haastatteluita, nostamista ja ihan perus perseilyä luvassa. Ei mulla muuta.

https://www.youtube.com/watch?v=ElHlKp_f_yI

Lepo ja lihashuolto part.2

Kuten lupailin, kerron tänään pari asiaa lihashuollosta. Huoltaminen lienee tuttu asia auto- tai moottoripyörämiehille. Tuttua lienee myös se, että ilman huoltoa ne vehkeet kanssa hajoaa ja sitten saa huutaa vittua ja saatanaa illat ja viikonloput, kun se paska ei toimi. Sama homma myös kropan kanssa. Miksi se huolto sitten jää niiltä automiehiltä ja meiltä salimiehiltä? Ei nyt kyseenalaisteta pelkästään miehiä, joten sanotaan koskevan myös naisia, vaikka miehistä puhunkin.

Yksinkertainen vastaus kysymykseen "Miksi?" on "Ei jaksa" tai "Ei muista". Kyllä sitten muistaa, kun joku paikka leipoo kiinni esim. se olkapää tai Opelin kone. Muistakaa ja viitsikää tehdä sitä lihashuoltoa. Tehkää siitä rutiinia ja osa rentoutumista. On paljon helpompi käydä treenaamassa huomenna, kun tänään venyttelet treenin jälkeen edes 5 minuuttia. TV:n katselu, musiikki yms. helpottavat ajankulua, joten käytä niitä hyödyksesi. Itse venyttelen myös koulussa tunneilla paikallani. Opettajat ja kaverit kysyy välillä, miks oon iha solmussa, mutta eipä se haittaa. Olen vaan sanonu venytteleväni eikä kukaan kyseenalaista.

Lihashuollon ydin on oma tekeminen. Venyttely, jooga, saunominen, kylmähoito, foamroller, hierontapallo yms. ovat kaikki hyviä lihashuollon osia. Väitetään joogan olevan vain naisille, mutta omat kokemukset osoittavat sen olevan todella hyvä apu selän ja lantion jäykkyyksiin. Itseään voi hieroa monellakin tapaa ja jokainen tietää ainakin yhden. Sekin on ihan hyvä tapa laukaista stressiä, mutta puhutaan nyt rullaamisesta ja hierontapallosta. Ei ole välttämätöntä ostaa kaupasta ja käyttää 50 euroa putkenpätkään tai käydä ostamassa 20e arvoinen hierontapallo. Rullan tekee esim. sadevesiputkesta, kuten allekirjoittanut ja hierontapallona käy tennispallo. Kaiken lisäksi netti on täynnä ohjeita niiden käyttöön.

Venyttely on kuitenkin edelleen paras tapa ylläpitää ja parantaa elastisuutta sekä liikkuvuutta. Venyttellä kannattaa päivittäin lyhyemmissä osissa. Itse tykkään venytellä lyhyitä alle 10sec venytyksiä ennen treeniä, jotta lihasten elastisuus olisi voimantuoton kannalta paras mahdollinen. Treenin jälkeen venyttelen varsinkin jäykät lihakset, koska lämmin lihas venyy helpommin. Täytyy myös ottaa huomioon ylivenymisen vaara. Kevyet ja rauhalliset venytykset siis ovat parhaita. Iltaisin ja lepopäivisin rullailun ja hierontapallon jälkeen jo kevyesti lämmenneitä lihaksia tykkään venytellä pitkissä 1-2min sarjoissa, jos ne tuntuvat jäykille tai ovat kipeät. En siis harjoittele liikkuvuutta, vaan hoidan ja rentoutan itseäni. Näin jaettuna ei tarvitse kerralla venytellä tuntia, minkä moni kokee epämiellyttävänä.

Venyttely ei ole monimutkainen prosessi, vaikka sitä pidetään kyykkäämisen kanssa lähes rakettitieteenä. Ei ihme, että moni ne skippaakin. Kannattaa siis tehdä venyttelystä yksinkertaista. Kehitä tai etsi itsellesi muutama venyttelysarja, joissa tulee koko kroppa käytyä läpi. Sarjojen tulee olla loogisia ja siirtymien vaivattomia sekä loogisia esim. vastavaikuttajalihakset peräkkäin, jaloista ylöspäin nousten jne. Sarjat kannattaa opetella ulkoa, mutta vaihdella niitä tarpeeksi usein. Liian yksipuolinen venyttelykin johtaa epätasapainoihin sekä vammoihin.

Venyttelin ja silti hajos paikat. Missä vika? Automiesten mukaan on olemassa vain kahdenlaisia turbokoneita. Niitä jotka ovat hajonneet ja niitä jotka tulevat hajoamaan. Täytyy siis keksiä jotain muutakin, jotta kehosi kestää turboahdetun suomalaisen sisusi salilla. Tarvitaan ammattilaisen apua, joka hoitaa sinut kuntoon ja ennaltaehkäisee tulevia vammoja. Hieronta on kenties yleisin lihashuoltoa tukemaan käytetty palvelu. Fysioterapia, kalvojen manipulointi, jäsenkorjaus, kuppaus, akupunktio tai mitä ikinä keksitkään, voivat tuoda hyvän lisän huoltoon ja avun vaivoihisi. Muista kuitenkin vain tukea näillä omaa tekemistäsi, sillä siitä muodostuu lihashuollon ydin.

Toinen mahdollinen tapa on jättää kaikki huolto ja venyttely pois, jolloin täytyy luottaa vanhanliiton sanontaan "Jumi on voimaa". Näin on mahdollista päästä ylijumalallisiin voimiin, mutta sinun täytyy olla jäykempi kuin käyttämäsi levytanko. Tämän saavutettuasi ei tässä maailmassa ole enää kuormaa, jota ei jaksaisi vetää maasta. Ainoa haaste on saada tangosta kiinni. Te jotka teette asiat vaikeammin, muistakaa venytellä säännöllisesti, käytäkää rullaa ja palloa venyttelyn tukena ja käykää ainakin hieronnassa välillä. Tästä on hyvä jatkaa seuraavassa osassa.

Sotasuunnitelma

Loppuvuoden kisat on nyt selvillä ja tavoitteet selkeät. Tällä hetkellä paino taas alaspäin menossa ja pikkuhiljaa alkaa taas tuntuman hakeminen isompaan romuun. Kunhan nyt pysyis paikat kasassa niin hyvin menee. Ranne on hieman paskana ja polvi vihoittelee kylmällä, mutta vielä pärjätään. Teillä on nyt myös mahdollisuus päästä kokeilemaan ilman turhaa säätöä, miltä kisaaminen tuntuu.

Seuraava kisa on 19.11. Lohjalla. Nuorten SM-kisat siis kyseessä ja M20 -66kg on siellä sarjana. Ei mitään suurempia valmistautumisia vaadi, mennään pitämään hauskaa ja valmistaudutaan avoimeen SM-kisaan joulukuussa. Painoa pitää muutama kilo karsia kolmeen viikkoon, mutta suurempia herkistelyitä en sinne tee.

Sitten on tämä avoin SM-kisa ja sinne 66kg sarjaan olisi tavoite mennä. Tähän kisaan pyrin keskittymään, jotta saisin sen parhaan kunnon tähän mennessä. Kilpailu on varmasti kovaa ja siihen täytyy valmistautua, kun pääsee nostamaan vanhojen tekijöiden kanssa. Täytyy käydä antamassa varoitus siitä, mitä on luvassa.

Jotta ei ihan liian helpolla pääsisi, on Viitasaarella vielä penkkipunnerruksen salikisat, joihin saa osallistua kuka tahansa. Kisamaksu 10€ ja sillä saa kokeilla haluamaansa lajia lähes oikeassa kisatunnelmassa ja tuomarien terävän katseen alla. Kyseessä ei ole vakavamieliset kisat, mutta palkinnot ovat olleet yleensä hyvät, joten kaikki halukkaan nostamaan. Ja ottakaa kaveritkin mukaan.

Lepo ja lihashuolto part.1

Lepo ja lihashuolto ovat kehityksen kannalta tärkeässä roolissa kaikessa harjoittelussa. On vaikea rikkinäisellä ja jumisella kropalla yrittää kehittyä tai edes treenata. Silti näitä kahta, varsinkin lihashuoltoa laiminlyödään törkeästi. Mikä siinä on, että kaks tuntia voidaan treenata sitä penkkiä, mutta ei edes kahta minuuttia uhrata venyttelylle. Sitten valitetaan, että on kipee olkapää ja ei kärsi treenata.

Lähdetään nyt kuitenkin liikkeelle levosta. Liian vähäinen lepo saattaa johtaa puutteellisen ravinnon kanssa ylikuntoon(taas yksi salimyytti). Ylikunto siis ei nyt tarkoita sitä, että kehosi toimii yli omien rajojensa, päinvastoin. Siksi sitä pitäisikin kutsua alikunnoksi, jotta kukaan viaton ei joutuisi väärinkäsityksen uhriksi. Kuka hullu nyt haluaisi alikuntoon, kun taas kaikki haluavat olla ylikunnossa. Ylikuntoa/alikuntoa (ihan sama) ei kuitenkaan kannata pelätä kuin ruttoa vaan opetella tunnistamaan se, jotta voi koetella elimistönsä rajoja turvallisesti ja pysyä terveenä, mikäli se edes on mahdollista urheilijalle. Muista kuunnella kehoasi!

Lepoon kuuluu useita osa-alueita ja niistä tärkein on uni. Ilman riittävää unta ei vain kerkeä palautua ja unen aikana keho korjaa kaikkein eniten vaurioitaan. Unen tarve on yksilöllinen, mutta itse tykkään nukkua 8-10h yössä. Unen laatu on myös merkittävä tekijä palautumisessa. Ei kannata katsoa niitä CT Fletcherin motivaatiovideoita tubesta ja sitten mennä sänkyyn henkisessä pumpissa ja kohonneilla stressihormonitasoilla. Plussaa myös on, jos et nuku koko yötä näyttäen kuulokkeittesi johdoilta.

Lepopäivät ovat yksi legenda, jonka ovat luoneet ne henkilöt jotka haluavat ottaa sinut kiinni. Itse kuitenkin pidän lepopäiviä kerran tai kahdesti viikossa, jotta he saisivat hieman tasoitusta. Joskus on myös hyvästä pitää viikkokin lepoa, jotta muut ihmiset voivat sitten seuraavalla viikolla kysellä, missä olit ja voisit skipata yhden jalkatreenin jutellessa kaverisi kanssa. Kannattaa kuitenkin varata aika psykologille sillä viikolla, koska lepoviikot viimeistään tuhoavat mielenterveytesi. Saatat myös lepopäivien ja -viikkojen sivuvaikutuksena huomata kehitystä ja monien kipujen sekä jumien häviämistä.

Levossa kehittyy. Niin ainakin kovasti väitetään. Sillä ei kuitenkaan tarkoiteta, että pitäis levätä kuukausia tai vuosia. Kannattaa myös kokeilla siellä salilla käymistä jossain välissä. Jotta olisi mahdollista kehittyä kannattaa treenata vähintään kolmesti viikossa. Lepoa sen sijaan pitäisi tulla joka yö, jotta keho ehtii korjailla salilla aiheuttamiasi tuhoja ja voisit seuraavana päivänä tuhota sitä hieman lisää. Muistakaa siis levätä hyvin! Seuraavassa osassa sitten yhteen lempiaiheistani, lihashuoltoon.

Syyslomailua

Loman tarpeessa kovasti on oltu ja viimeinkin se saapui. Mukavasti tämä päivä mennyt retkeillessä ja syödessä sekä levätessä. Aamulla lähettiiin Pyhähäkin kansallispuistoon kävelemään ja syömään eväitä. Tietenki hyvän aamupalan jälkeen vasta. Tehtiin yhdessä Ursulan kanssa vohveleita ja paistettiin patonkia. Oli maukas aamupala, täytyy myöntää.

Pyhähäkkiin tosiaan mentiin ihan vaan päiväretkelle ja otettiin mukaan pientä evästä. Ei mikään kauhea aresenaali ollut mukana vaan semmoinen pieni virkistäytymisretki. Teki ihna hyvää kävellä välillä metsässä ja elvyttää jalkoja kovasta treeniviikosta. Oli poikkeuksellisen rankka viikko, kun sitä edellisen viikon olin kipeenä, enkä edes vilkaissut salille. no jumiinhan siinä paikat meni ja onnistuin pienen repeämän saamaan aikaan reisilihakseen. Ei vaikuta paljon mihinkään, mutta ikävän näkönen mustelma on siinä

Pyhähäkistä sitten palattiin Kannonkoskelle mökille ja taas tehtiin hyvää ruokaa. Kanahampurilaisia ja kanasalaattia oli vuorossa ja teki ihan kauppansa ainaki mulle. Luulis näillä eväillä palautuvan ens viikolle. Ainii ja pitäs se dieettiki alottaa samalla. No täytyy nyt vielä nauttia, kun siihen on mahdollisuus. Saa nähdä mitä hyvää keksitään vielä iltapalaks. Kenties lisää vohveleita ja kermavaahtoa.

Harjoittelun aloittaminen part.3

Edellisessä osassa käsiteltiin treenaamista pääpiirteittäin. Tässä osassa taas aiheena on salietiketti eli miten salilla käyttäydytään. Salilla vallitsee paljon kirjoittamattomia sääntöjä niiden salin omien sääntöjen lisäksi. Nämä ovat pitkälti universaaleja sääntöjä ja pätevät lähes kaikkialla. Lue siis tarkasti ja pyri noudattamaan oman ja muiden viihtymisen takia.

Ihan ensimmäisenä otetaanpa esille se kännykkä. Nyt kun se on sulla siinä kädessä, niin laita se takasin sinne taskuun ja anna sen olla siellä. Koulussa tai töissä voit käyttää sitä niin paljon ku haluat tunnilla tai työajalla ja se on ihan okei. Auta armias, jos käytät sitä salilla settien aikana. Kännykkä salilla on tarkotettu paidattomien selfieiden ottamiseen pumpissa treenin jälkeen ja niiden jakamiseen instagramissa. Puhelinta settien aikana käyttävät pääasiassa ne reisiojennus, -koukistus, -loitonnus tai
-lähennyslaitteessa "treenaavat" salihirmut, joiden salikäynnit voidaan laskea instagramista yhden käden sormin.

Toiseksi muista aina laittaa takaisin painot, joita olet käyttänyt. Äitisi ei jaksa nostaa niitä kiekkoja, joten sinun täytyy tehdä se. Ja jos jaksaa, kannattaa harkita kotiin jäämistä, jotta äitisi voi tulla salille. Samaan kastiin menee käsipainojen jättäminen lattialle. Se ei ole pelkästään vittumaista, mutta myös vaarallista. Painot siis sinne missä ne olikin, niin saadaan viihtyisä ja siisti sali kaikille.

Kenties pahinta, mitä voit tehdä salilla on hamstraaminen. Otetaan ne kaikki käsipainot 3-30kg väliltä ja tehdään kaikilla peräkkäin. Jos joku kysyy saako käyttää niitä, vastaus on: "Ei, mulla on vielä kesken." Tee samantien vaikka linna sinne johonkin nurkkaan penkeistä ja kasaa kaikki käsipainot sinne, kuten 6-vuotiaana teit kotona kaikille pehmoleluillesi leikkiessäsi linnaa. On ihan okei ottaa joku pudotussetti vaikka kahdella tai nipin napin vielä kolmellakin parilla, mutta rajansa kaikella.

Sitten tämä iänikuinen saleja vaivaava tauti, joka leviää talvisin kuin rutto uudenvuoden saapuessa. Sitä kutsutaan kiertoharjoitteluksi, jota tekevät ne jotka eivät irtokarkkihyllyllä tiedä mitä haluavat ja päätyvät hamstraamaan hieman kaikkea. Tässäkään ei olisi sinällään mitään pahaa, mutta kukaan muu ei voi käyttää niitä laitteita koko sinä aikana, koska "Mulla on kesken siinä." Ihan ok tehdä silloin, kun sali ei ole täynnä tai annat myös muille tilaa. Sopu sijaa antaa.

Turha mölyäminen on yksi monta salia vaivaava ongelma. Huutaminen ja ähkiminen ja öriseminen yms. ovat tärkeä osa treenaamista, mutta ihan oikeasti täytyykö huuta kun peijooni jo lämmitellessä. Turha mölyäminen ensinnäkin vie paineet sarjan aikana ja kuluttaa voimia. Toisekseen se karkottaa fitness-pimuja salilta. Kuka sitä nyt haluaisi. Okei itse huudan kisoissa ja salilla paljon ja kovaa ennen settejä, mutta se on tärkeä osa psyykkaamista ennen sarjoja ja kiinnittää huomion siihen, kun nostan isoa romua. Tällä pidän salialfan asemaani yllä. 20kg lämmittely pitää taas tehdä mahdollisimman hiljaa, että kukaan ei näe tekemässä pelkällä tangolla.

Sitten vielä muutama asia, jotka kannattaa tehdä aina salilla. Jos joku pyytää varmistusta, mene varmistamaan ja tee kuten pyydetään. Älä siis riuhtaise tankoa kerralla pois, jos pyydetään pakkotoistoa tai, jos tanko halutaan äkkiä pois, se ei onnistu vain etusormilla. Keskity hommaasi, äläkä koske tankoon ennenaikaisesti varsinkaan maximi yrityksissä. Maximi-yritykset ovat elämän ja kuoleman taistelukenttä. Salimaximisi määrittelevät asemasi salin hierarkiassa ja kukaan ei halua, sinun pilaavan mahdollisuutta nousta siinä. Varsinkaan, jos kyseessä on ensimmäinen 100kg penkki.

Tervehdi kaikkia. Salilla ei hyväksytä rasismia tai hyljeksyntää. Kunnioitus saliyhteiskunnassa hankitaan teoilla ja maximitulosten lisäksi tärkeää on myös muiden kunnioittaminen. Älä siis ole se tavallinen suomalainen linja-autossa, vaan vapauta itsesi ja ole sosiaalinen edes sen yhden "hei" sanan verran. Muista myös kunnioittaa kaikkia siellä olevia. Jokainen on tullut sinne parantamaan itseään, paitsi ne jotka ottaa vaan selfieitä, joten tee omasta ja muiden olosta mukavaa.

Tähän onkin hyvä lopettaa. Paljon on kirjoittamattomia sääntöjä salilla ja niitä kaikkia en tähän kykene kertomaan. Ne kuitenkin tulevat vielä tutuksi. Tärkeimpänä muista muiden huomioiminen ja kunnioittaminen. Älä pilaa toisen uuttaa max-yritystä, ole kohtuullinen ja tee parhaasi ilman sitä kännykkää. Näillä ohjeilla siis salille, heti!

Harjoittelun aloittaminen part.2

VAROITUS! MIES AURINKOLASIT PÄÄSSÄ VALEHTELEE

Kuten lupasin, uusi osa liittyen saliharrastuksen aloittajille suunnaten. Viimeksi avasin hieman valmistautumista ja asennoitumista salille. Itse treenaamista en paljon kommentoinut ja tänään on vuorossa sitten sitä itse tekemistä. Lähdetään liikkeelle ihan yksinkertaisista ja yleisistä asioista. Voima korvaa tekniikan ja määrä laadun, eikö niin. Harmi vaan, että aloittaessa yksinkertaisesti on niin heikko, että on vaikea korvata tekniikkaa ja laatua. Muutaman vuoden jälkeen huomaakin, että ikinä ei tule olemaan tarpeeksi vahva.

Oletan, että omaat kohtuullisen peruskunnon, sali on uusi maailma sinulle ja olet pihalla kun lumiukko saliprofessorien jutellessa superkompensaatiosta, anabolisesta ikkunasta tai kyykkäämisestä, joka on ihan rakettitiedettä. Sulje korvasi kaikelta tältä ja keskity siihen ohjelmaan, jonka toivon mukaan kannat mukanasi tai edes muistat ulkoa. Jos ohjelmaa ei ole, luultavasti seuraavan tunnin tulet käyttämään perinteiseen amistreeniin. Toivon mukaan siellä on joku myös ohjaamassa oikeisiin suoritustekniikoihin tai kuvaat itse niitä ja opettelet aktiivisesti etsien tietoa ja kysellen.

Sulla nyt on se aloittelijan ohjelma (ei siis se Ronnie Colemanin ohjelma bodybuilding-lehdestä) siinä kourassas ja katsot ekaa liikettä, joka 99% todennäköisyydellä on penkki, kun kaikki sano et se tehään ekana viikossa ja onhan se jumalten liike. Ekana säädä ne telineet niin, että et joudu kurottamaan tankoa. Sit muutama perusjuttu asennosta:
1. Perse, yläselkä ja mielellään pää penkissä kiinni.
2. Jalat tukevasti maassa, mielellään kantapää kanssa
3. Vedä lavat yhteen/olkapäät taakse ja makaa niiden päällä
4. Rinta röyheänä
5. Oteleveys n. hartijan levyinen
5. ÄLÄ TEE RUNKKUPENKKIÄ

Okei nyt tiedät miten penkata, joten olet askeleen lähempänä salialfaksi pääsyä, mikä on kaiken tarkoitus. Penkin opeteltuasi huomaat ohjelmaan kuuluvan myös kyykyn ja maastavedon. Kaikki on puhunu, että kyykkääminen on ihan perseestä. No et tietenkään usko ja kyykkäät ekaa kertaa elämässäsi ja monessa tapauksessa viimeistä kertaa. Tässä pahimmat virheet joita voit tehdä jalkoja treenatessa:
-smith-kyykky (vielä pahempi pehmusteen kanssa)
-puoli- tai neljäsosa toistot
-järkyttävä  pomppu maastavedossa (enintään piikkaat itsesi lattian läpi)
-jalkatreenin skippaaminen (paitsi jos osaat piilottaa pienet jalkasi hyvin)
-lyhythihaisen paidan käyttö (ei pumppia, joten näytät entistä pienemmälle)

Noihin ollaan syyllistytty kaikki. Kukaan ei vaan myönnä sitä, en ainakaan minä. Tuossa siis ne minun mielestäni tärkeimmät liikkeet, voimanostoa kun harrastan. Kannattaa kuitenkin liittää treeneihin myös apuliikkeitä. Leuanveto, kulmasoutu, jalkaprässi, hack, vinopenkki, punnerrukset, vatsalihasliikkeet, pystäri yms. Liikkeitä on ihan tuhottomasti, mutta kannattaa keskittyä niihin "yksinkertaisiin". Ne siis vaikuttaa yksinkertasilta niin kauan, kun joku alkaa opettaa sitä liikettä. Kaikki menee ihan päin persettä ja joka viikko joku oman elämänsä personal trainer neuvoo pitämään niitä kyynärpäitä eri asennossa siinä ylätaljassa.

Älä siis haali liikaa liikkeitä ja pidä ne yksinkertaisena niin kehitystä alkaa tulla. Keskity muutenkin ihan peruspuurtamiseen, jolla kehität hyvän pohjan tulevaisuuden treenaamiselle. Jos haluat saavuttaa sen alfan aseman, täytyy sinun tehdä töitä sen eteen. Maaginen 100kg penkistä ei tule ihan itsekseen ja se 50cm hanska ei pelkällä hauiskäännöllä kasva. Pyydä ohjelmaa osaavalta ja puske itseäsi pikkuhilja eteenpäin siellä salilla. Muista myös seurata kehitystäsi salilla tiiviisti ja pyri nousujohteisuuteen eli lisää painoja tai toistoja pikkuhiljaa. Muista myös mainita kaikille siitä uudesta 50kg penkkienkasta facessa ja laittaa instaan kuvia itsestäsi salilla päivittäin, jotta kaikki tietävät sinun treenaavan ja voivat nauttia jumalallisista vatsalihaksistasi.

Tässä ihan pintaraapaisu itse treeniin. Paljon jäi sanomatta, mutta ne on asioita, jotka tulee sitten vastaan jokaisella. Onneks penkin nyt opitte. Onhan se tärkein liike hauiskäännön ohella. Vielä yhden osan kirjoitan tämän jatkoksi. Käsittelen kolmannessa osassa salietikettiä eli yleistä käyttäytymistä siellä. Salietiketti on elintärkeä sinulle aloittelijalle, jonka ne isot möröt halutessaan syövät palkkarin kanssa banaanin sijaan. Pidä nämä neuvot mielessäsi ja liity seuraamme ylittämään itsesi.

Harjoittelun aloittaminen part.1

Nyt kannattaa lukea, jos olet miettinyt salilla treenaamisen aloittamista. Listaan muutamia vinkkejä, yleisiä virheitä ja muita neuvoja, joista voi olla hyötyä siellä punttisalilla. Sitä ennen varoitan, että kaikkea ei kannata ottaa ihan kirjaimellisesti ja suosittelen suodattamaan asioita, kuten salillakin välillä joutuu. Aivan ensimmäisenä sanon, että älä aloita tammikuussa. Aloita ensiviikon maanantaina tai seuraavana, koska maanantai on ainoa päivä aloittaa salilla käyminen. Syy tähän selviää myöhemmin.

Sali itsessään on aloittelijalle vaativa ja vaarallinen ympäristö. Huippupetoja kaikkialla, vaarallista ja armahtamatonta rautaa ympärilläsi sekä säälimättömiä levytankoja valmiina tuhoamaan kaiken pehmeän ja sileän käsissäsi. Testosteronia on ilmassa niin paljon, että korvaushoitoa ei enää tarvittaisi mikäli kaikki kävisivät salilla. Tämä kaikki on totisinta totta, ellet käy jollain niistä selfiesaleista, jotka riistävät kaiken omistamasi ja tarjoavat tilalle vain heliumilla täytettyjä painoja ja pehmusteita kyykkytankoon.

Itse päätöksen tekeminen aloittamisesta ja salikortin hankkimisesta on helppoa. Sen huomaa jo siitä, miten moni kehuu omistavansa salikortin. Aloittaminen on sitten ihan oma maailmansa. Kuten aiemmin sanoin, aloita maanantaina. Maanantai on viikon ensimmäinen päivä ja tärkein. Mikäli silloin et saa otettua itseäsi niskasta kiinni, et saa koko loppuviikollakaan. Kaiken lisäksi maanantai on helpoin päivä aloittaa, koska on kansainvälinen rintapäivä ja kaikki tekevät penkkiä ja hauiskääntöä, jotka ovat ainoat tietämäsi liikkeet. Voit siis ekana päivänä olla stressaamatta siitä, mitä tekisit.

Kannattaa valita myös sopiva vaatetus. Tässä lista vaatteista, joita et missään nimessä voi käyttää ellet ole salialfa tai jossain tapauksissa nainen.
-trikoot (naisille ok)
-poolopaita (not even once)
-farkut (urheilufarkut meni muodista yläasteella, ryökäle)
-hihaton (vain alfoille)
-lyhyet shortsit (vain jos reisi lohkeaa)
Ota siis t-paita, pitkähihainen tai huppari ja lökärit tai verkkarit. Pääasia on mukavuus ja lämpö etenkin talvella. Lämpö ehkäisee vammoja ja lämmittely on helpompaa. Mukavat vaatteet tekevät treenaamisesta miellyttävämpää, kun ei hierrä tai purista liikaa.

Hommaa kaveri. Etsi joku harrastuksen parissa pyörivä heebo ja kysy neuvoja ihan perustekniikoihin. Etsi tai pyydä jokin aloittelijan ohjelma. Älä kuvittele olevasi ensimmäisen kuukauden jälkeen Ronnie Coleman ja yritä kyykätä 300kg samalla, kun olet alle 5% rasvoissa. Älä myöskään tee 500 toistoa hauista päivässä, vaikka Arnold niin olisi tehnyt joskus 40v sitten. Aloita ihan yksinkertaisista moninivelliikkeistä ja siitä perusvääntämisestä. Kehitystä tulee varmasti. Ole myös aktiivinen itse, äläkä luota siihen tyyppiin, jonka paidassa lukee "crossfit".

Nyt olet päässyt salille kello 17.00 maanantaina eikä ole tammikuu. Salikaverisi on odottanut sinua 1.5h, kun olet miettinyt miten et näyttäisi heikolle kaikkien niiden huippupetojen joukossa. Näytät heikolle kuitenkin, usko pois ja se tullaan kertomaan sinulle vähintään seuraavan vuoden ajan. Jos satut vielä olemaan pienikokoinen, et pääse tästä eroon ikinä ellei yhteistuloksesi ole yli 500kg, kröhöm kröhöm. Tartu siis kiinni tankoon ja ala taivuttaa sitä 20 kiloa, joka yrittää kaikin keinoin tuhota itsetuntosi ja murskata kehosi. Onneksi se voi tehdä vain ensimmäisen.

Älä välitä painojen vähyydestä ja siitä mitä muut nostavat. Keskity oman tekniikkasi parantamiseen ja itsesi vahvistamiseen. Kehitystä alkaa puolen vuoden sisällä tulla, kun jaksaa vain touhuta. Uskalla myös kysyä neuvoa ja kokeile asioita. Itseoppimista tämä on pitkälle. Nyt kun olet saanut ohjeet aloittamiseen. Muista myös lukea seuraava osa tästä, sillä tulossa on käytännön neuvoja tarkentaen itse aloittelijan treenaamista salilla.

Perse

Jokaselle on varmaan joskus tullut ns "ahaa"-kokemus. Eilen illalla taas jäin pähkäilemään mun nostotekniikoita, vahvuuksia ja heikkouksia. Katsoin vanhoja kuvaamiani videoita treeneistä ja viime vuoden kisoista. Sitten se välähti mieleen. PAKARA! Tää nyt tais olla kylläkin enemmän "perse"-kokemus.

Vaikka viime viikolla treenattuja pakaroitani kehuin, ne sattuu olemaan mun yks heikkouksista. Selkä ja takareidet ns. dominoi eli on vallitsevia lihaksia mulla ja ne on kehittyny, vaikka hauista vääntäs. No ei nyt ihan, mutta ne selkeästi aktivoituu mulla luonnollisemmin ja paremmin kuin pakarat ja etureidet. Tämä johtaa siihen, että rasitus pakaroilta siirtyy takareisille ja selkälihaksille, kun keho pyrkii tekemään työtä mahdollisimman tehokkaasti.

Maastavedossa tän huomaa, kun rasitusta jatketaan niin kauan, että selkä alkaa väsymään. Lantio jää huonoon asentoon, vedon olleessa polven yläpuolella ja kun selkälihakset ei jaksa enää kompensoida heikkoa kohtaa pakarassa, tulee mulle vedossa ns. kuollut kohta, jossa voimaa ei yhtäkkiä olekaan. Vaikka tuo loppuveto on mun vahvin kohta ollut vedossa, selän väsähtäessä siitä tuleekin heikoin, kun pakara ei ole toimittamassa tehtäväänsä eli työntämässä lantiota eteen.

Mutta tästä viisaampana täytyy ruveta harrastamaan tätä naisten rakastamaa "bootybuildingia". Täytyy rakentaa ensin hyvä hermotus lihaksille eristämällä niitä ja kohdistamalla rasitusta sinne nimenomaan, jotta lihas osaa sitten aktivoitua oikeassa paikassa ja voimantuotto olis optimaalinen koko takaosaston tehdessä töitä. Pikkuhiljaa töitä ja heikkouksista vahvuuksia tehden edetään.

8 päivää

Ei oo ihmisten hommaa tää volyymilla treenaaminen. 8 päivän kierto ja 8-12 treeniä siihen sullottuna kuulostaa ja tuntuu pahalle. Uni ja ruoka on maistunu aika hyvälle pelkästään treenin vuoksi. Sarjat on pidempiä ja treenit intensiivisempiä, joten energian kulutuskin on aika maksimaalinen, kun kahdesti päivään treenaa.

Tosiaan nyt on 8vko:n kova volyymikausi mulla. Koulunkin puolesta kerkeää treenata enemmän, joten päivään tulee se kaks treeniä. Koko kropan oon jaotellu neljään eri kertaan eli kahdessa päivässä tulee kerran treenattua läpi. Sitten vaihtuu seuraavaan 2 päivän kiertoon pääliikkeet esim. perinteinen veto, sumoon jne. Volyymi ja painot pysyy kutakuinkin samana, mutta apuliikkeet vaihtuvat. Mukaan myös fiiliksen mukaan kevyitä kiertoja.

8 päivää on tosiaan koko kierrolle aikana jolloin saan siihen yhdet kevyemmät treenit mahtumaan. Lepopäiviä tulee myös ihan kunnon ja olon mukaan 1-2 viikkossa. Näin alkuun on paikat aivan jäätävän kipeenä johtuen toistojen määrästä ja vaihtuvasta rasituksesta sekä sen jatkuvuudesta, mutta kuten ennenkin, se helpottaa vaan treenaamalla ja totuttelemalla. Ihmiskeholla kun on tapana tottua aikalailla kaikenlaiseen rasitukseen.

Ravinto on ollut taas erittäin proteiini ja hiilihydraattipainotteista ja tulee olemaan vielä kuukauden, jonka jälkee hiilarit vähenevät ja paino kaiken järjen mukaan laskee taas. Hiilihydraatin merkitys on erittäin tärkeä treenatessa tiheään ja kovaa. Energiaa on oltava jatkuvasti, jotta ylikunto vältetään. Sama asia proteiinin kanssa. Ne ovat kehon ensisijaisia rakennusaineita ja lihaskasvun kannalta ehdottomia. Niiden lisäksi aminohapot treenin aikana ehkäisevät lihaskatoa, mutta mulla treeni on niin lyhyitä, että ei tarvitse niitä käyttää ravintolisänä.

Vielä lyhyt esimerkki mun ekasta treenipäivästä ja ruoasta. Laitan pääliikkeiden painot ja sarjojen sekä toistojen määrät näkyviin. Apuliikkeissa 3-5 sarjaa yli kympin toistomäärillä.

Aamu: täysjyväleipää, kinkulla ja juustolla, raejuustoa ja lasi maitoa.

Treeni 1:
Kapea penkki 3x5*100, 2x10*80
Arnoldpress
Pushdown
Superina viparit ja olankohautus
Vatsat

Treenin jälkeen: palkkari, täysjyväleipä kinkulla ja juustolla

Lounas: Kanaa ja riisiä, iso lasi maitoa

Ennen treeniä: banaani ja tehonlisääjä

Treeni 2:
Perinteinen mave 2x8*130, 3x6*170
Superina julle ja polvenkoukistus
Selänojennukset
Pohkeet

Päivällinen: palkkari, lasagne ja lasi maitoa

Illallinen: täysjyväleipä tonnikalalla ja lasi maitoa.

Vähän pidempi ja tylsempi päivitys tällä kertaa, mutta laitetaan loppuun vielä mun tän vuoden kehityksestä pari kuvaa.

Kaks ylintä viime helmikuusta kisoihin ja alimmat n.2.5kk ennen kisoja

Vastapaino

Kuten salilla ahertaessakin, täytyy kaiken olla tasapainossa ja tangon molemmat puolet samassa lastissa. Sama pätee muuhunkin tekemiseen. Koulussa, töissä ja yleensä elämässä liian yksipuoleinen rasitus johtaa ongelmiin ja saattaa kaataa koko kelkan. Täytyy siis muistaa työn lisäksi rentoutua ja huoltaa itseään sekä muita.

Mulle se käytännössä meinaa tänä viikonloppuna iha konkreettista rentoutumista ja hetkeksi treenaamisen ja kilpailemisen unohtamista. Paljon hyvää ruokaa ja juomaa sekä ystävien ja läheisten kanssa olemista. Eilen oltiin Ursulan kanssa syömässä pitkästä aikaa kiinalaisessa, kun ulkona on vähän vaikea käydä syömässä pudottaessa painoa. Hyvää oli, vaikka ensimmäisenä vetäsin wasabia vähän nenään ja vedet tuli silmistä.

Sitten lähdettiin mummolaan saunomaan ja syömään herkkuja. Illalla tuli telkkarista Nuija ja tosi nuija 2, joka oli pakko katsoa. Härö ja hauska leffa. Tänään aamulla nopea selkähieronta ja hetki terveystiedon kertailua. Hyvin toiminut lihashuolto tällä viikolla, kun oli vain yksi hankala paikka selässä juuri siinä oikean lavan alla trapsissa ja leveän selkälihaksen välissä.

Huomenna sitten alkaa lyhyt peruskuntokausi, mutta se ei ole vielä tänään. Tämä päivä pitää vielä herkutella ja maata. Illalla, jos kävis näkemässä tuttuja ja ehkä pelais hetken, kun sitäkään ei oo pariin viikkoon kerenny tehä. Toiset tykkää lukea tai katsoa leffoja, mutta mulle pelit ajaa sitä samaa asiaa. Mutta nyt pitää mennä jatkamaan läskeilyä. Ens viikolla päivittelen treenien alkamisesta ja omasta ravitsemuksesta tätä syksyä ajatellen.

Paluu arkeen

Viikonloppu taas häämöttää. Ei ois kuin yksi päivä jäljellä tätä viikkoa ja siihen mahtuu yksi koekkin. Hitaasti edennyt mun aika, kun ei oo tullu treenattua. Pieniä tekniikkaharjotteita oon tehny ja harrastanu hieman funktionaalisempaa liikuntaa. Voltteja ja joogaa oon tällä viikolla harrastanu ja pariin otteeseen isää käyny treenaamassa salilla.

Viikonloppuna luvassa ois rentoutumista ja SM-kisoihin sotasuunnitelman tekemistä. Kahdesti päivään tulen treenaamaan seuraavat 6 viikkoa eli kovaa ja tavoitteellista treeniä tulossa. Sunnuntaina tosiaan on tarkoitus aloittaa taas kunhan saa eka paikat taas kuntoon. Niska on kettuillu ja oikealla trapsin alaosa. Liikkuvuuttaki pitäs saaha lantioon. Paljon paljon venyttelyä.

Sain uutta treenivarustettakin ja salikassi alkaa näyttää jo ihan urheilijan kassille. On tuliterää ranne- ja polvisidettä, vyötä, trikoota, slingshot, kyykkykengät ja vetoremmit. Tilasin tosiaan noi polvisiteet ja kyykkykengät tällä viikolla ja ihan pätevän tuntusta varustetta on. Betterbodiesin trikootki tuli siinä samalla ihan vaan, että naiset kadehtisivat treenattuja pakaroitani.

Ainiin meinas unohtua, että alkaahan mulla kirjotuksetki ens viikolla maanantaina. Terveystietoa ois ekana luvassa ja seuraavalla viikolla biologiaa. Kiirettä siis pitää ja se ei ihan hetkeen ole hellittämässä. Mutta täytyy pitää pää kasassa ja, jos hajoaa nii jesari korjaa. Kaikille hyvää loppuviikkoa, mää yritän saada itteni kursittua kasaan, että pääsee taas rautaa palvomaan.

Asiallinen paita. Nyt kaikki tilaamaan kattoja

Kasvun paikka

Italian retki on nyt ohi ja valehtelematta yhtään voin sanoa, että oli elämäni paras kokemus. Harvassa paikassa saa mahdollisuuden saada tärkeää ja arvokasta tietoutta sekä kokemuksia, kuten tällä matkalla olen saanut vain muutamassa päivässä. Nostaminen oli se pääasia miksi tänne lähdin ja ne tavoitteet, joihin kuului se sub-junioreiden EE maastavedossa. Sitä ei tällä kertaa saavutettu, mutta sain palkkana paljon muuta.

Kenties elämäni paras pitsa

Kisat alkoivat osaltani paremmin kuin hyvin. Aloituspaino 175kg ja toinen yritys 185kg olivat aivan paperia. Viimeinenkin 192.5kg oli yllättävän kevyt ja seuraaviin kisoihin voi lähteä jahtaamaan lisää kiloja. Penkki meni totuttuun tapaan aika paskasti kuntoon nähden. Ensimmäinen yritys 120kg oli todella kevyt, mutta tuli tuomarien kanssa ongelmia, kun menin penkkii takakautta. Toisessa yrityksessä 130kg, jonka piti vielä olla varma rauta, mutta rinta oli lämmön ja kyykyn takia aivan löysä, joten jäi kuolleeseen kulmaan. Maastavetoon lähtiessä sain taas todella hyvän tuntuman ja ensimmäinen 200kg tuntui kevyelle. Toisella 210kg horjahdin eteen, joten veto hylättiin, vaikka se tuli ylös. Viimeisellä lähdin sitä EE-romua hakemaan, kun veto hyvälle tuntui. Ehjä pari senttiä se nousi, mutta pakki oli jo ihan loppu siihen yritykseen.

En olis ikinä arvannu, miten paljon tulen tapaamaan tällä matkalla ihmisiä, joilla tietoa ja kokemusta on urheilussa tuplasti, mitä minulla ikävuosia. Olisi suuri virhe olla käyttämättä mahdollisuus keskustella näiden ihmisten kanssa ja saada itselleen pala sitä tietoutta, jonka he omaavat. En saanut neuvoja ainoastaan tähän lajiin, vaan ylipäänsä elämään. Kukaan ei toki voi mennä toista ihmistä neuvomaan miten pitäisi elää, koska jokainen on oman elämänsä herra. Johdattelua ja tukea toki tarvitsee jokainen ja se pätee myös urheiluun.

Joukkue jossa sain olla mukana oli kenties paras yhteisö, jossa olen ollut mukana, vaikka ikäero oli aika iso ja se ero kokemuksessa vielä suurempi. Kaikki olivat samalla asialla täällä ja samanhenkisiä ihmisiä, joten oli todella helppo päästä mukaan joukkoon. Mielelläni olisin vielä pitempään jutellut ja viettänyt aikaa heidän kanssaan. Todella suuret kiitokset koko joukkueelle kisoista, keskusteluista, vinkeistä ja tsemistä. Toivon todella, että näemme jatkossakin.

Nää kisat on ollu tähän mennessä vaativimmat mulle, kuten ekojen arvokisojen kuuluukin olla lajista riippumatta. On vaatinut erittäin paljon henkisiä- sekä fyysisiä voimavaroja valmentaa itse itsensä ja hoitaa asiat kisoja varten kuntoon. Tää reissu vahvisti mua enemmän henkisesti kuin mikään muu tähän mennessä. Vaikka kisa ei mennyt aivan odotusten mukaan, en voi väittää etten olisi enemmän voittanut kuin hävinnyt. Nyt on taas yks kynnys ylitetty ja parannettu itseään ja jatkossakin tulen parantamaan, tästä vain enemmän motivoituneena. Treeniä vaan ja täytyy antaa aikaa itselle.

Kaiken keskellä täytyy myös muistaa nauttia

Olen suuresti kiitollinen kaikille, joiden ansiosta oli ylipäänsä mahdollista lähteä tänne. Sponsorit ja muut rahalliset tukijat ovat tärkeitä tässä lajissa, kun ei omia tuloja ole, joilla lähteä kisaamaan. Kiitos Täsmähoidolle, Viitasaaren Rotareille, Lionsille, Viestille ja Viestin voimailijoille sekä Rakennuspalvelu Timo Hytöselle (appiukolle) ja Konepalvelu Tuomo Ruhaselle. Kiitokset myös kaikille tukijoille ja kannustajille, jotka jaksoitte seurata ja antaa tsemppiä. Iso kiitos myös Antille, mun huoltajalle, joka lähti kaveriks mulle tänne. Suuri kiitos myös itselleni, että jaksoin vääntää ja motivoida itse itseäni.

Kaikenkaikkiaan käteen tältä reissulta jäi avoimen sarjan lajikulta kyykyssä, toinen sija yhteistuloksessa, 405 wilksinpistettä ja kuvailematon määrä neuvoja. En kadu hetkeäkään tänne lähtemistä, vaikka se maastavedon mokaaminen vitutti ja vituttaa vieläki ihan suunnattomasti. Ja sen varmaan jokanen jolla joskus on ollu kovia tavotteita ymmärtää. Tästä kuitenkin motivoituneena seuraavaan kisaan jahtaamaan entistä kovempia tuloksia ja tärkeimpänä parantamaan itseäni nostajana.

Löysin myös auton itelleni

Kuulumiset Italiasta

Huomenta! Nyt on tosiaan kisat kisailtu ja nyt ei voi muuta kuin nauttia. Ei mennyt ihan odotusten mukaisesti, mutta kaikessa ei voi onnistua. Tuli pari helppoa virhettä ja kuumuus vaati veronsa. Hopeaa kuitenkin mukaani nappasin ja lajivoiton kyykystä, joten pakko olla onnellinen, vaikka eilen vielä vitutti. Illalla taas mentiin Suomen joukkueen kanssa syömään ja keskustelin paljonkin siinä yhden suomalaisen voimanoston legendan, Arto Hannolinin kanssa. Toki siinä tuli tutuksi muukin joukkue, joka oli aivan huikea ja mukavaa sakkia.

Eilen, kun aamu alkoi kävin ekana puntarilla. Paino meni helposti sarjan sisään ja varustetarkastuksista yms. päästiin vaivatta. Lämmittely paikat olivat tilavat ja sieltä oli nopea pääsy lavalle. Kuumuus kuitenkin tuntui ja se veti hieman kroppaa löysäksi, vaikka vettä ja ruokaa oli jatkuvasti hieman.

Kisat alkoivat kyykyllä, joka kulki kuin juna. Voimaa oli ja se tunne, kun 192.5kg tuli viimeisellä yrityksellä ja vastustajani briteistä ei saanut viimeistä yritystään ylös, oli sanoin kuvaamaton. Penkkiin lämmitellessä kaikki oli ok ja rauta oli kevyttä. Eka yritys oli helppo, mutta toiseen piti huomautuksen takia vaihtaa tekniikkaa ja kuten arvata saattaa ei siitä enää mitään tullut. 130 jäi tulematta osittain sen ja osittain kyykynkin takia. Kyykkyhän aina syö voimaa yläkropasta. Sitten tuli maastaveto. Rauta tuntui kevyelle ja aloitus 200kg oli aivan paperia. 210 oli myös kevyt nosto, mutta pieni horjahtaminen noston aikana pilasi noston, vaikka se tulikin ylös. Viimeiseen nostoon lähdin riskillä kokeilemaan alle 18v Euroopan ennätystä, mutta puhti loppui aivan täysin, vaikka mieli oli mukana ja olin päättänyt vetää sen, kun lavalle lähdin.

Kisa oli ensimmäinen arvokisani ja ulkomaankisani ja olen erittäin onnellinen, että tänne lähdin. Vaikka kaikki ei mennyt tavoitteiden mukaan, niin täytyy olla tyytyväinen suoritukseen. Epäonnistumiset vain kasvattavat motivaatiota ja virheistä opitaan. Heikkouksien huomaaminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää ja sain täällä erittäin paljon kehityksenkohteita sekä neuvoja tulevaa treeniä ajatellen. Se tietous ja kokemus, jota tällä porukalla on täytyy nyt hyödyntää, kun on mahdollisuus ja niin olen tehnyt.

Tänään reissu jatkuu ihan rentoutumisella ja syömisellä. Täytyy pienillä ostoksilla käydä ja ehkä mennä katsomaan, kun isot ukot nostavat. Hieno päivä edessä ja pari hienoa päivää takana. Mahtava ja avartava kokemus tämä reissu on ollut. Paljon hienoja ihmisiä matkanvarrella ja ei voi kuin nostaa hattua niille, jotka lajin parissa jaksavat toimia. Nyt jatkamme matkaa ja huomenna alkaa kotimatka. Kuvia tulee sit kotimaassa, kun täällä netti on täyttä paskaa, mut snapistä ja instasta löytää niitäkin välillä.

Kisaviikko

Näin se aika vaan menee. Äskön oli vielä puol vuotta aikaa treenata ja enää ei oo ku 3 päivää kisoihin. Painon vedättäminen on hyvällä mallilla ja laukut pakattu. Enää vaan lentolippujen tulostaminen ja matkavakuutuksen ottaminen jäljellä. Kuumotukset on aika kovat tässä vaiheessa, eikä meinaa uni tulla illalla.

Huomenna lähdetään Antin kanssa reissuun 12 aikaan yöllä ja keskiviikkona puol kasilta noustaan ilmaan. Videomatskua alkaa tulla heti linja-autoasemalta ihan videokameralla ja snapchatin välityksellä, joten käykää lisäämässä meikä snapissa käyttäjätunnuksella eetugains , jos haluatte seurata reissua. Myös instaan ja blogiin tulee materiaalia, joten olkaa valppaina.

Kisoja on mahdollista seurata myös ihan livestreamina epf:n sivuilta ja linkki on tuossa alhaalla. Meikän kisat alkaa n. klo 14 ja kestää klo 17 asti torstaina.

www.europowerlifting.org/results/2016/western-european-powerlifting-championships-2016.html

Siinä linkki tulossivulle ja sivun alalaidasta löytyy linkki itse streamiin.

Paino tänään oli 66.5kg eli oikeaan suuntaan ollaan menossa kovaa vauhtia. Sanotaanko, että aika kuiva ja tyhjä olo on tässä vaiheessa. Suuta kuivaa ja nälkä meinaa välillä iskeä. Oon nyt syöny tosi proteiini ja rasvapainotteisesti ja karsinu vaan rohkeesti sitä hiilaria, et ei enää varastoidu neste. Raejuustoa, lihaa, rahkaa, kanaa ja välipalana protskupatukoita on menny.

Mutta tässä tän päivän asiat. Käykää lisäämässä snapissa eetugains ja seuratkaa blogia tällä viikolla. Käyn tekee tänää yhen kevyen jumpan ja venyttelen kunnolla. Sit vaan lepoa ja ottamaan kisoja.

Aloituspainot

Tänään oli alotuspainojen testausta ja melkein kaikki menee suunnitelmien mukaan. Pieniä muutoksia tuli painoihin, mutta kaikinpuolin olen tyytyväinen. Dieetti ei ole syönyt liikaa kuntoa ja merkkien noudattaminen pelaa niinkuin pitää.

Alotetaan vaikka nyt siitä kyykystä. Kaikki pelittää niinkuin pitää, syvyys on riittävä ja nopeus varmaa paras ikinä. Aloituksessa tulee olemaan 175kg eli omaa kisaennätystä lähennellään jo ensimmäisellä nostolla. Penkki on myös nopeaa ja puristusta löytyy kuten pitääkin. Aloitukseen 120, joka sekin lähentelee jo omaa ennätystä keväältä.

Sitten pieniin muutoksiin. Kuten dieettaaminen aina, se hieman kuluttaa kroppaa ja syö voimia ja tämä kerta ei ole poikkeus. Yläselkä on mennyt aivan löysäksi ja tuntuu, että sieltä vaan uupuu se voima. Maastavedossa suunniteltuun aloitukseen tulee siis 10kg lasku eli 200kg siihen. Tämäkin toki 2.5kg päässä kisaenkasta ja kaikki on vielä auki vedon suhteen. Toivottavasti paine palaa selkään ja veto kulkee kisoissa entiseen malliin.

Näillä eväillä lähdetään ensi viikolla Italiaan kisaamaan. Aina näitä pieniä takaiskuja tulee, mutta juuri sen takia niitä aloituksia on hyvä kokeilla. Tulos täytyy ottaa jokaisesta lajista. Mutta nyt voi luottavaisin mielin lähteä tekemään ennätyksiä ja jahtaamaan mitaleja. Ensiviikon torstaina rytisee ja kunnolla. Kaikki on auki ja mitä vain voi tapahtua ja juuri se tuo kilpaurheiluun sen oman jännityksensä.

10 days out

Hui v****, alkaa olla jo kuumat paikat tällä miehellä. Ei oo mitkää kisat jännittäny näi paljoo ikinä. Vaikka kuinka yrittää rauhotella itteesä, että ei oo mitää jännitettävää, ei vaan meinaa heretä. Odotan kauhulla ja innolla ensimmäisiä arvokisoja. Haluaisin vaan olla jo nostamassa mut vielä pitäs reilu viikko oottaa ja vaan hakea sitä kuntoa sieltä. Kunto kyllä on kohillaan ja en oo varmaan ikinä näin huolella valmistautunu.

Nyt kun tää vika viikko on näi alullaan nii ei voi enää muuta kuin uskotella itselleen, että se kunto on siellä ja lepää nyt vaan. Ei ole mitään järkeä pilata tässä vaiheessa liialla treenaamisella vaan pitäs vaan luottaa itseensä. Yhden ainoa raskaan treenin aion tehdä enää ennen kisoja ja se on aloituspainojen testaus ylihuomenna.

Kisoja varten mieltä aion valmentaa vaan raa'alla metallitykityksellä. Heaven shall burnia, Children of bodomia, Ffdp:tä yms. kunnon kirkonpolttomusiikkia vaan. Suurin jännitys mulla menee siinä, kun lämmittelyhuoneeseen pääsee ja sen jälkeen ei oo enää hätää, kun saa kunnon rähinän päälle. Pitää varmaan tehdä joku kunnon soittolista sinne, että voi sit fiilistellä oikei kunnolla.

Videota on tulossa reissusta ja kisoja on mahdollista seurata netistä ihan livenä. Laitan linkkiä tänne blogiin sitten, kunhan se aukeaa ja sen jaksan ettiä. Ja katsotaan mitä kaikkee keksitään, mutta sen voin luvata et hyvää settiä on tulossa. Ja perinteisesti instagramiin tulee sit jälkeenpäin nostoja. Mut nyt lähden jatkamaan kuumottelujani.

Levossa kehittyy

Tällä viikolla onki ensimmäinen lepoviikko pitkään aikaan. Ei tietenkään ihan täyslepoa tule kun muutama päivä, kun on Laajavuoren seikkailupuistossa käyty ja tänään luvassa lattian valua autotalliin. Loppuviikko menee sitten ihan palautuessa ja täytyy viimeinen hieronta käydä vielä ottamassa ennen kisoja.

Eilen oli hauska päivä kaikin puolin. Koulun jälkeen käytiin seikkailupuistossa abien liikuntakurssilla pari tuntia könyämässä ja kuten suomalainen mies yleensä, 2min harjoittelulla suoraan vaikeimmille radoille. Ei tullu tylsää ja näppivoimat sekä kämmenet oli välillä koetuksella. Hanskoilla ois voinu vähän helpottaa asiaa, mut eihä semmosia kehtaa suomalainen mies käyttää, ku ne on naisille. Joopa joo.

Eilen tuli postista myös kisapaidat. 

Painonpudotus on erittäin hyvällä mallilla ja enää ois 1.8kg pudotettavaa. Se lähtis erittäin helposti jo pelkästään vedättämällä muutaman päivän, mutta vielä on 14 päivää aikaa, joten pikkuhiljaa otan siitä alaspäin niin paljon kun se haluaa pudota. Ravinto on nyt todella proteiinipainotteista, mikä tarkoittaa pääasiassa yllätysyllätys rahkaa, raejuustoa, kreikkalaista jugurttia lihaa ja paljon maitoa. Aineenvaihdunnan pidän käynnissä runsaalla vedellä ja vihreälläteellä. Lihaksen häviämistä ehkäisen runsaan proteiinin lisäksi syömällä bcaa-aminohappoja joka päivä.

Ensiviikosta sen verran, että aloituspainoja pitäisi testata viikon alussa ja lauantaina aloittaa vedättäminen sinne sarjan sallimiin rajoihin. Ankara loppukiri siis tulossa ja ei voi kuin toivoa parasta, että kunto olisi se paras mahdollinen Italiassa. Se on kuitenkin aina arvoitus, mikä tekee tästä lajista mielenkiintoisen ja tuo ilon sekä äärimmäisiä vitutuksen tunteita mukaan. Tästä on taas hyvä jatkaa, joten jatketaan harjoituksia.