Jeejee täällä ollaan neljättä päivää Pikku-Syötteellä mahtavassa seurassa laskemassa. Yllättävän vähän harmittaa, että huomenna en ookkaa Virossa nostamassa. Todella paljon helpottanut, kun on saanut laskea ja reenata täällä, mutta ennen kaikkea syödä aivan törkeän paljon. Polvenkin vaiva viimein selvisi.
Tosiaan tänne Pudasjärvelle tultiin laskettelemaan ja lomailemaan. Alkuun meitä oli viisi täällä ja seuraamme liittyi pari vierailevaa tähtöstä loppu viikoksi. Itekki ostin neljän päivän lipun rinteeseen, kun polvi on ollut aika oireeton. Eilen laskettiin joku 5h metässä pelkästään. Oon siis lasketellu ehkä 6 kertaa ennen tätä ja heti mehtään vaa. Aivan törkeän kipeet reidet on nyt. Ihanku kakkosnelosen pätkällä ois hakattu.
Kaks kertaa oon jaksanu käydä reenilöimässäki. Pääsin kyykkäämään ja vetämäänki pitkästä aikaa ja tuntu todella hyvälle, ku sai vähän rautaaki jo. Parin kuukauden päästä varmasti ollaan taas kakkosen kunnossa. Toisaalta veto ja kyykky ei yhtään helpota laskemista. Ihan turvoksissa jalat tästä rääkistä. Huomenna vielä lisää.
Sitten vielä polveen. Ei ollut rasitusmurtumaa eikä mitään rikki. Oli patellajänne tulehtunu pahasti parin sentin matkalta. Rasituksesta ilmeisesti ottanu itteesä. Vaara oli siis ihan oikea, sillä ois saattanu katketa jalkareeneissä tosta lumpion alta. Se oiski ollu sit vähä pitempi lepo ja operaatio saaha takasi kuntoon. Mutta nyt on taas jalka paremmassa kunnossa ja kärsii kyykätä ja jopa laskea. Saattaa tietysti vielä kipeytyä uudestaan, mut sitte vähä ottaa rauhassa. Eipä tässä hirveesti mitään hävittävää ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti